Suomessa on lähes miljoona köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävää ihmistä. Kuntien ja uusien hyvinvointialueiden päätöksenteossa ja keskinäisessä vastuualueiden jaossa on huomioitava erityisesti vähävaraisten elämään vaikuttavat ratkaisut.
Alueavaalien alla julkaistavalla Puolitetaan köyhyys -kansalaisaloitteella halutaan kiinnittää huomiota köyhyyden juurisyihin.
– Laajamittainen köyhyys ei ole yksilöiden valinta, eikä ominaisuus. Se on yhteiskunnallinen, rakenteellinen ongelma. Siksi köyhyyttä voidaan myös vähentää yhteiskunnallisin toimin, muistuttaa Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Pekka Lund.
Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmaan, missä yhtenä tavoitteena on köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrän vähentäminen. Nykyisillä toimilla Suomi ei ole pääsemässä tavoitteeseen.
Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä kutsuu mukaan eriarvoisuuden vähentämiseen:
– Köyhyyden poistamista koskevaan vaikuttamistoimintaan tarvitaan kaikkia yhteiskunnan toimijoita.
Puolitetaan köyhyys kutsuu keskusteluun
Suomessa on miljoona köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävää ihmistä. Korona toi ruoka-avun piirin runsaasti uusia asiakkaita; lapsiperheitä, työttömiä, opiskelijoita. Ruoka-avussa asioidaan, jotta vähäisistä käyttövaroista säästyisi edes osa bussilippuun, lääkkeisiin, puhelimeen, lapsen vaatteisiin ja vuokraan. Asumiskulut, erityisesti pääkaupunkiseudulla, on yksi suurimmista vähävaraisuuteen johtavista syistä.
Puolitetaan köyhyys -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lainvalmistelua kuntien ja hyvinvointialueiden velvoittamiseksi köyhyyden tavoitteelliseen vähentämiseen.
Aloitteessa esitetyillä toimenpiteillä halutaan varmistaa, että heikoimmassa asemassa olevat huomioidaan, kun kunnat ja uudet hyvinvointialueet jakavat vastuitaan.
Kansalaisaloitteen alullepanijoina on viisi valtakunnallisen ruoka-aputoiminnan verkostoissa toimivaa asiantuntijaa, jotka työskentelivät Demokratian kapeikot -SitraLabin ohjelmassa (2021). Ohjelmassa havaittiin, että päättäjät tarvitsevat oikeanlaista ja ajantasaista tietoa ihmisten tilanteesta. Siksi kunnat ja hyvinvointialueet on velvoitettava asettamaan tavoitteet ja toimenpiteet köyhyyden vähentämiseksi.
Kaikessa päätöksenteossa tulisi jatkossa huomioida päätöksen vaikutus köyhän elämään. Tiedon avulla voidaan tunnistaa toimenpiteet, jotka poistavat köyhyyttä ja eriarvosuutta.
Puolittamalla köyhyys vähennetään myös ruoka-avun tarvetta. Puolittamalla köyhyys lisätään hyvinvointia, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.
Lisätietoa kansalaisaloitteesta osoitteessa Ruoka-apu.
