Unohtuuko lääkäriaika toistuvasti? Jäävätkö tututkin sanat kielen päälle, eikä lukemastasi jää juuri mitään mieleen? Moni saattaa ohittaa tällaiset hetket arjen kiireiden piikkiin – mutta joskus kyse voi olla jostain vakavammasta.
Alzheimerin tauti on hitaasti etenevä muistisairaus, joka kehittyy pitkän ajan kuluessa. Ensioireet voivat olla hämmentävän huomaamattomia: nimi katoaa mielestä, rutiinitehtävä jää kesken tai lempisarjan juoni ei pysy enää kasassa.
Ei vain vanhuudenhöperyyttä
Vaikka Alzheimer yhdistetään usein vanhuksiin, muistisairaus ei katso ikää. Suomessa noin 7 000 työikäistä sairastaa jonkinasteista muistisairautta. Terve muisti ei katoa iän myötä, mutta aivot voivat sairastua – aivan kuten sydän tai keuhkotkin.
Siksi muistin muutoksiin on syytä suhtautua vakavasti. Mitä aiemmin oireet havaitaan, sitä paremmin taudin etenemistä voidaan hidastaa.
Näistä merkeistä voi tunnistaa alkavan Alzheimerin taudin:
Unohtaminen ei ole satunnaista. Sovitut tapaamiset, tutut nimet ja tärkeät päivämäärät jäävät mieleen yhä harvemmin. Sanoja joudutaan kiertämään, kun ne eivät tule enää sujuvasti.
Ajantaju hämärtyy. Epävarmuus siitä, mikä päivä tai vuosi on, ja miksi on tietyssä paikassa, voi yllättää.
Arkiset tilanteet tuntuvat vaikeilta. Numerot hämmentävät, laskeminen takkuaa ja kaupankäynti voi tuntua ylivoimaiselta.
Toisto valtaa keskustelut. Sama kysymys saatetaan esittää yhä uudelleen – tai sama tarina kertoa useita kertoja lyhyessä ajassa.
Mieliala muuttuu. Ahdistuneisuus, levottomuus tai jopa harhat voivat hiipiä arkeen. Myös persoonallisuus saattaa muuttua – läheinen ei ehkä käyttäydy enää entiseen tapaan.
Keskittyminen vaikeutuu. Suunnittelua ja tarkkuutta vaativat tehtävät, kuten laskujen maksaminen tai ruokareseptin seuraaminen, eivät enää onnistu entiseen malliin.
Arjen turvallisuus vaarantuu. Lääkkeet jäävät ottamatta tai liesi unohtuu päälle – useammin kuin kerran.
Puhe köyhtyy. Ilmaisun vaikeus näkyy sanaston supistumisena, hitaan puheen rytminä tai lauserakenteiden heikentymisenä.
Mielialassa on vuoristorataa. Ilo ja suru voivat vaihdella nopeasti ilman näkyvää syytä.
Muistisairaus ei ole häpeä – vaan hoitoa vaativa tila
On tärkeää muistaa, että muistioireiden taustalla voi olla muutakin kuin Alzheimer: stressi, masennus, univaje tai uupumus voivat heikentää muistia tilapäisesti. Mutta jos muisti vaikeuttaa arkea jatkuvasti, on aika hakea apua.
Muistitutkimuksiin kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä. Varhainen diagnosointi auttaa hoidon ja tuen suunnittelussa – ja tuo turvaa sairastuneelle sekä läheisille.
Muisti on elämän kivijalka – sen horjumiseen kannattaa suhtautua vakavasti.
Jos epäilet muutoksia omassa tai läheisesi muistissa, älä jää yksin. Terveydenhuolto on olemassa juuri näitä hetkiä varten.
Lue myös: Asiantuntija paljastaa kolme pahinta juomaa, jotka lisäävät Alzheimerin taudin riskiä
Lähde: Souvenaid