Kuusiston linnanrauniot ovat joutuneet viime vuosina useasti ilkivallan kohteeksi, tiedottaa Metsähallitus. Esimerkiksi historiallisesti erittäin arvokkaasta muurista on irrotettu tiiliä ja heitetty maahan. Viime vuonna havaittiin uusi ilkivallan muoto: matojen kaivaminen muinaisjäännösalueelta.
Matojen kaivelu voi kuulostaa melko harmittomalta puuhalta, mutta Kuusiston tapauksessa näin ei ole. Linnanraunioilla matoja kaivavat syyllistyvät ilkivaltaan, sillä kaivaminen vahingoittaa maan historiallisia kerroksia. Maan kerroksissa on korvaamatonta tietoa linnasta ja elämästä keskiajan Suomessa. Maa voi kätkeä sisäänsä esimerkiksi muinaisia esineitä, linnan rakenteita tai siemenpankin.
Kuusiston linnanraunioilla on suuri suojeluarvo ja siksi raunioilla vierailevien tulee olla erityisen varovaisia. Muureille ei esimerkiksi saa kavuta, sillä muurit eivät kestä kiipeilyä. Myös linnan alueen maaperä on suojeltu, ja maan kaivaminen ehdottomasti kielletty.
Kuusiston keskiaikainen piispanlinna rakennettiin Piikkiönlahdelle 1300-luvun alussa. Linnasta on löydetty muun muassa Suomen ensimmäisenä pidetty sisävessa sekä kaakeliuuni. Linna hajotettiin kuningas Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528. Raunioita on tutkittu ja korjattu 1870-luvulta lähtien.
Kuva: Petri Loikkanen/Metsähallitus