Panostus lasten hyvinvointiin ja terveyteen on päättäjän arvovalinta ja sijoitus kestävään tulevaisuuteen
Väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja on mahdollista kaventaa oikeilla päätöksillä. Kunnat ja hyvinvointialueet voivat omilla toimillaan mahdollistaa tasa-arvoisemmat lähtökohdat kaikille alueensa lapsille ja nuorille.
THL on julkaissut päättäjien työn tueksi käytännönläheisiä keinoja sisältävät suositukset lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja terveyden tasa-arvon edistämiseksi. Uusi julkaisu on suunnattu kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille, luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille.
THL:n lisäksi julkaisua oli laatimassa asiantuntijoita Diabetesliitosta, HUS:sta, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:stä sekä Sydänliitosta.
Päättäjä: luo lapsille ja perheille terveyttä edistävä, turvallinen ja tasa-arvoinen elinympäristö hyödyntämällä tutkittua tietoa päätöksenteossa
Uusien suositusten avulla eri toimijat voivat edistää alueensa lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä kaikilla palvelualueilla.
”Tavoitteena on, että suositukset ja esimerkit toimivat päättäjille tarkistuslistana. Suositellut toimenpiteet on hyvä ottaa käyttöön ja lisätä lakisääteisiin asiakirjoihin, kuten lapsistrategiaan, hyvinvointikertomukseen tai kuntastrategiaan. Toimien toteutumista tulee myös seurata ja arvioida”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäki.
Suositukset lyhyesti:
- Hyödynnä ajankohtaista tutkimus- ja seurantatietoa, kun edistät lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä.
- Luo turvallinen ja tasa-arvoinen terveyttä edistävä elinympäristö, jossa jokainen lapsi ja nuori voi hyvin.
- Vahvista lapsiperheiden palveluja sekä varmista mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon.
Nämä kolme suositusta sisältävät yhteensä 46 käytännönläheistä keinoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Ensimmäisessä suosituksessa korostetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa, lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa sekä ehkäiseviä toimia. Tärkeää on tehdä yhteistyötä kunnan, hyvinvointialueen ja niiden eri toimijoiden kesken.
Suosituksissa nostetaan esiin turvallisen ja tasa-arvoisen terveyttä edistävän elinympäristön merkitys. Päättäjillä on vastuu luoda lapsille ja nuorille kasvu- ja elinympäristö, joka tukee terveyttä edistäviä elintapoja, oppimista ja harrastamista. Terveyttä edistäviin elintapoihin kannustava ympäristö voi parantaa ruokatottumuksia, lisätä liikkumista ja vahvistaa kaikkien asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä.
”Varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokailu on keskeinen keino tukea kaikkien lasten terveyttä ja edistää terveyden tasa-arvoa. Päätöksenteossa, kuten ruokapalveluiden kilpailutuksessa, on varmistettava, että ruoka on kansallisten ravitsemus- ja ruokailusuositusten mukaista ja maittavaa. Lisäksi tarvitaan suunnittelua ja yhteistyötä, jotta kaikille lapsille taataan riittävä ruokailuaika ja -rauha”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Susanna Raulio.
Vanhempien hyvinvointi on lasten hyvinvoinnin perusta. Suosituksissa korostetaan lapsiperheiden tukea ja laadukkaita palveluja sekä resurssien kohdentamista erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville lapsille, nuorille ja perheille.
”Tiivis yhteistyö neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden, varhaiskasvatuksen ja koulun välillä on tärkeää, samoin yhteistyö järjestöjen kanssa. Lisäksi tulee tukea lasten, nuorten ja vanhempien mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon”, kertoo Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski