Marja Sannikan ajankohtaisohjelmassa oli viikonloppuna teemana ”hyviä asioita ajetaan huonoilla keinoilla”.
Ohjelman vastaava tuottaja Ville Kolari kertoi Ilta-Sanomille, että toimitus oli miettinyt tuntien ajan ohjelman sensuroimista, mutta lopulta se päätettiin esittää sellaisenaan.
– Aina silloin, kun ollaan arkojen aiheiden kanssa tekemisissä, keskustelu käy kuumana. Meidän tehtävämme on auttaa ihmisiä ymmärtämään argumentaatiota puolin ja toisin, ja silloin lähetykseen otetaan usein eri mieltä olevia ihmisiä, jotta argumentaation molemmat puolet aukenevat, Kolari sanoo.
Kolari ei arvannut, miten suuri kohu ohjelmasta syntyi ja korosti, että ohjelmalla ei haettu ”tarkoituksellisesti näin voimakasta keskustelua kuin mihin tämä nyt meni”.
Sensurointipohdiskelu kumpusi Ylen toimittajan ja kansalaisaktivisti Renaz Ebrahimin, 33, sekä avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaojan, 70, keskustelusta rasismista.
Sannikka kysyi molemmilta, kytätäänkö toisten sanomisia liikaa. Ebrahimin mukaan ei kytätä liikaa. Hän sanoi, että epämukavuus pitää hyväksyä, jotta voidaan päästä asioissa eteenpäin ja kaikille voidaan antaa tilaa.
Valtaoja sanoi uskovansa, että kyttääminen kääntyy itseään vastaan. Hän mainitsi esimerkkinä ”totaalisen naurettavan” Afrikan tähti -kohun. Sitten hän käytti n-sanaa kahdesti.
– Esimerkiksi nyt tämä pahamaineinen N-sana. Se on aivan eri juttu, jos sitä käyttää tuolla joku kansanedustaja, joka puhuu, anteeksi vain, hyppivistä neekeriukoista, kansanedustajiahan saa aina siteerata, kuin jos Peppi Pitkätossulla onkin neekerikuningasisä. Pitää katsoa mitä tarkoitetaan, eikä pelkästään sitä sanaa itseään, Valtaoja sanoi.
Ebrahimi järkyttyi Valtaojan kommentista.
– Tää on ensinnäkin ihan järkyttävää, että mä olen tällaisessa tilassa, missä valkoinen ihminen ruskean ihmisen vieressä kaksi kertaa käyttää tuota N-sanaa niin kuin ihan tahallaan. Tämä on musta ensinnäkin todella epämukava, epäsensitiivinen ja turvaton tila tällä hetkellä. On tosi ikävää, että mä olen tässä tilassa ja joudun tähän keskusteluun tällä tavalla, Ebrahimi sanoi kiihtyneesti.
– Tämä on juuri se ongelman ydin, että jatkuvasti vähätellään näitä ihmisiä, joita satutetaan ja sorretaan. Sen takia näissä keskusteluissa ei päästä koskaan eteenpäin.
– Jos mä esimerkiksi löisin sua nyt ja sä sanoisit, että sua sattuu, niin enhän mä voisi sanoa, että ei toi voi sattua.
Valtaoja hämmästyi Ebrahimin kiihtymisestä.
– Mä olen ”koko pienen ikäni” yrittänyt tehdä sitä parempaa maailmaa, jota sinäkin olet tekemässä.
– Koitan vain korostaa, että tärkeintä ei ole sanat joita käytetään, vaan miten niitä käytetään, ja aktiiviset teot.
Ebrahimi korotti ääntään ja vaati Valtaojaa selittämään, mitä hän on tehnyt asian eteen, johon Valtaoja vastasi osallistuneensa muun muassa nenäpäivään.
– Nenäpäivä on myös ongelmallinen. Hyvinkin kärsimyskuvastoa ylläpitävä, Ebrahimi keskeytti.
– Mitä mun sitten pitäisi tehdä, jos en saa osallistua kampanjoihin? Valtaoja ihmetteli.
Valtaoja jatkoi kertomalla osallistuneensa muun muassa moniin kampanjoihin esimerkiksi tyttöjen puolesta ja liittyneensä jo 70-luvulla prosenttiliikkeeseen kehitysavun puolesta.
– Jos nämäkin teot sitten paremman maailman puolesta ovat jotakin rasistista juttua, niin en mä osaa tässä enää muuta kuin levitellä käsiä.
Kohu ja julkkisten kannanotot
Keskustelusta nousi valtava kohu mediassa ja somessa, ja se on saanut paljon kannanottoja muun muassa Twitterissä, myös monilta julkisuuden henkilöiltä.
Entinen Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner twiittasi mielipiteensä woke-kulttuurista.
– Kuulemma woket pyrkivät hyvään, mutta kyseenalaisin keinoin. Pieni tarkennus. Woke edustaa ikiaikaista pahuutta. Sitä joka poltti omaa mieltä olevia noitina. Sitä joka kavalsi vapaat ajattelijat stasille. Sitä joka haluaa tuhota toisen vain tunteakseen itsensä vähemmän pieneksi.
Kuulemma woket pyrkivät hyvään, mutta kyseenalaisin keinoin.
Pieni tarkennus. Woke edustaa ikiaikaista pahuutta. Sitä joka poltti omaa mieltä olevia noitina. Sitä joka kavalsi vapaat ajattelijat stasille. Sitä joka haluaa tuhota toisen vain tunteakseen itsensä vähemmän pieneksi.
— Mikael Jungner (@MikaelJungner) November 21, 2021
Myös Jari Sarasvuo kertoi kantansa woke-kulttuuriin.
– Vedin pe-la kaiken huomioni nielevää intensiivivalmennusta. Nyt selvisi, että @marjasannikka’n showssa on woketettu vuorollaan maan sivistyneimpiin ihmisiin lukeutuva emeritusprofessori Esko Valtaoja. Ja että #Nenäpäivä’kin on ongelmallinen?!? Woketus on mielenvikaisuutta.
Vedin pe-la kaiken huomioni nielevää intensiivivalmennusta.
Nyt selvisi, että @marjasannikka’n showssa on woketettu vuorollaan maan sivistyneimpiin ihmisiin lukeutuva emeritusprofessori Esko Valtaoja.
Ja että #Nenäpäivä’kin on ongelmallinen?!?
Woketus on mielenvikaisuutta.
— Jari Sarasvuo (@SarasvuoJari) November 21, 2021
Näyttelijä Pekka Strang otti kantaa n-sanaan.
– Olen syntynyt 1977. Äitini kertoi minulle 80-luvulla esim. Martin Luther Kingistä ja siitä, miten loukkaavaa on käyttää n-sanaa. Sitä on käytetty loukkaamaan ja siksi se ei ole ok termi. Opin kerrasta. Minulta ei ole elämässä jäänyt mikään merkittävä asia kokematta tämän takia.
Olen syntynyt 1977. Äitini kertoi minulle 80-luvulla esim Martin Luther Kingistä ja siitä, miten loukkaavaa on käyttää n-sanaa. Sitä on käytetty loukkaamaan ja siksi se ei ole ok termi. Opin kerrasta. Minulta ei ole elämässä jäänyt mikään merkittävä asia kokematta tämän takia.
— Pekka Strang (@pekkastrang) November 21, 2021
Piraattipuolueen entinen puheenjohtaja Petrus Pennanen twiittasi Ebrahimin syyskuussa vetämästä DJ-keikasta Ylen 95-vuotisjuhlassa.
– ”17.9.21 Renaz Ebrahim piti DJ-keikan Pasilan linkkitornista, jossa soitti 25 biisiä. Niissä esiintyi n-sana yhteensä 57 kertaa ja naista halventava h-sana 99 kertaa.” Näin hän todisti itse että Valtaoja on oikeassa: Sanojen loukkaavuus riippuu kontekstista.
”17.9.21 Renaz Ebrahim piti DJ-keikan Pasilan linkkitornista, jossa soitti 25 biisiä. Niissä esiintyi n-sana yhteensä 57 kertaa ja naista halventava h-sana 99 kertaa.”
Näin hän todisti itse että Valtaoja on oikeassa: Sanojen loukkaavuus riippuu kontekstista.
— Petrus Pennanen (@petruspennanen) November 21, 2021
Mikä on woke?
Woke on Yhdysvalloissa syntynyt käsite, joka tarkoittaa sosiaalisen eriarvoisuuden, erityisesti rasismin ja rotusyrjinnän tiedostavaa henkilöä. Käsite nousi esille maailmanlaajuisesti Black Lives Matter -liikkeen yhteydessä.
Woke-kulttuuriin on joissakin yhteyksissä liitetty myös ideologisen puhdasoppisuuden vaatimus sekä ns. cancel-kulttuuri, jossa pyritään eristämään eristäjien mielestä vääriä mielipiteitä esittävä ihminen sosiaalisesta piiristään, asettaa hänet boikottiin tai saada hänet menettämään työpaikkansa.
Alla Yle Areenassa katseltavissa oleva ohjelma.
Lähteet: Yle Areena, Ilta-Sanomat