Vuosi 2024 oli synkkä luonnonmarjojen kaupalliselle keruulle. Marjoja kerättiin myyntiin vain noin puolet vuoden 2023 määrästä, ja samalla poimintatulot jäivät ensi kertaa kahteenkymmeneen vuoteen alle 10 miljoonan euron.
Syy heikkoon tulokseen on selvä: ulkomaalaisten poimijoiden määrä romahti murto-osaan aiemmasta. Kun vielä vuonna 2023 heidän osuutensa marjojen keruusta oli 87 prosenttia, vuonna 2024 se putosi 36 prosenttiin. Tämä näkyi suoraan määrissä ja tuloissa.
Puolukka ykkösenä – mutta hintakin nousi
Myyntiin kerättiin eniten puolukkaa, yhteensä noin 4 miljoonaa kiloa, vaikka sato oli monin paikoin erittäin hyvä. Mustikkaa saatiin myyntiin vain 1,2 miljoonaa kiloa, mikä on lähes 3 miljoonaa kiloa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lakkaa myytiin vaivaiset 30 tonnia, vaikka sen sato ja laatu olivat hyvät.
Poikkeuksellisesti marjojen vähäinen tarjonta nosti hintoja. Esimerkiksi puolukan keskipoimintahinta nousi 0,86 eurosta 1,48 euroon kilolta. Myös mustikasta ja lakasta maksettiin enemmän kuin edellisvuonna.
Sienivuosi oli kehno – herkkutattisato vuosikymmenien heikoin
Sienisato jäi heikoksi koko maassa. Vaikka kesä oli paikoin lämmin ja sateinen, maaperän kuivuminen ja sateiden epätasainen jakautuminen verottivat satoa. Herkkutattia saatiin vain 27 tonnia, mikä on alhaisin määrä vuosikymmeniin. Eniten sieniä kerättiin edelleen keltavahveroa (61 tonnia), mutta senkin määrä laski.
Luomua metsistä, mutta vähemmän kuin aiemmin
Vuonna 2024 luomukeruualueet kattoivat yhä 6,9 miljoonaa hehtaaria. Mustikasta lähes puolet oli luomua (46 %), ja luomumustikka hinnoiteltiin samaan kuin tavanomainen. Luomupuolukan määrä kuitenkin romahti: 600 000 kilosta vain 23 tonniin.
Poimintatulot alle 10 miljoonan – ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen
Yhteensä luonnonmarjoista ja -sienistä kertyi poimintatuloja 9,5 miljoonaa euroa, mikä on 20 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Puolukka toi suurimman osan (5,9 M€), mustikka 2,7 miljoonaa ja lakka 320 000 euroa. Sienistä keltavahvero oli ykkönen, 350 000 euron tuloilla.
Tutkimus ei sisällä kotitalouspoimintaa, suoramyyntiä tai torimyyntiä, jota tapahtuu yhä enemmän esimerkiksi somessa ja nettikirppiksillä. Tiedot perustuvat kaupallisten toimijoiden ilmoittamiin lukuihin, ja osa tiedosta on jäänyt saamatta alan vaikean tilanteen vuoksi.
Lähde: Ruokavirasto / Kantar Agri Oy