Tämä teksti jatkaa aiempaa “Sokeriton kuukausi” -haastetta, joka herätti paljon keskustelua ja innosti monet mukaan kokeilemaan sokerittomampaa arkea.
Olen saanut haasteen jälkeen valtavasti viestejä ihmisiltä, jotka ovat havahtuneet siihen, kuinka suuri vaikutus jatkuvalla makeansyönnillä ja napostelulla voi olla omaan oloon, energiatasoon ja jaksamiseen. Moni on myös huomannut, että sokeri on ollut arjessa paljon suuremmassa roolissa kuin oli aiemmin ajatellut.
Juuri siksi haluan muistuttaa, ettei tämän haasteen tarkoitus ole kieltäytyminen tai ruokien pelkääminen. Kyse on itsetutkiskelusta ja lempeästä kannustuksesta oman hyvinvoinnin äärelle:
miltä olo tuntuu ilman jatkuvaa makeaa ja kuinka paljon omia ruokailutottumuksia ohjaavatkaan tavat, kiire ja rutiinit?
Moni ajattelee syövänsä sokeria lähinnä herkkujen, karkkien tai limsojen muodossa. Todellisuudessa piilosokeria löytyy nykyään yllättävän monista tavallisista arjen tuotteista, myös niistä, joita pidetään terveellisinä vaihtoehtoina.
Sokeria voi löytyä esimerkiksi:
- jogurteista
- muroista ja mysleistä
- smoothieista
- välipalapatukoista
- proteiinirahkoista
- kastikkeista
- valmisruoista
- kahvijuomista
- maustetuista kasvipohjaisista juomista
Siksi moni yllättyy aloittaessaan sokerittoman kuukauden. Yhtäkkiä huomaa, kuinka usein makea on läsnä arjessa, joskus täysin huomaamatta.
“Terveellinen” ei aina tarkoita vähäsokerista
Monet tuotteet näyttävät pakkauksen perusteella hyvin terveellisiltä. Pakkauksessa voi lukea esimerkiksi: “runsaskuituinen”, “fitness”, “proteiini”, “kevyt”, “sisältää vitamiineja”. Silti tuotteessa voi olla runsaasti lisättyä sokeria.
Erityisesti maustetut jogurtit, granolat, välipalapatukat ja erilaiset hyvinvointivälipalat voivat sisältää yllättävän paljon sokeria pienessäkin annoksessa. Siksi pelkkä paketin etupuoli ei aina kerro koko totuutta.
Yksittäinen tuote ei tietenkään tee ruokavaliosta huonoa, vaan kyse on kokonaisuudesta; siitä, kuinka paljon sokeria kertyy päivän aikana kaikesta yhteensä.
Esimerkiksi aamupala, välipala ja iltapala voivat yhdessä sisältää enemmän lisättyä sokeria kuin moni edes ymmärtää.
Näin opit lukemaan tuoteselosteita
Tuoteselosteiden lukeminen voi aluksi tuntua hankalalta, mutta muutama asia helpottaa paljon.
Ainesosaluettelo kertoo yleensä enemmän kuin pakkauksen etupuoli. Mitä aikaisemmin sokeri tai makeuttava ainesosa näkyy listassa, sitä enemmän tuotetta sitä yleensä sisältää.
Sokeri ei myöskään aina näy suoraan sanalla “sokeri”. Se voi esiintyä esimerkiksi nimillä:
- glukoosi
- fruktoosi
- sakkaroosi
- dekstroosi
- siirappi
- glukoosisiirappi
- maltodekstriini
- hunaja
- agavesiirappi
Kannattaa vilkaista myös ravintosisältöä. Jos tuotteen sokerimäärä on hyvin korkea suhteessa annoskokoon, kyse voi olla enemmän herkusta kuin arkisesta välipalasta.
Miksi makeanhimo usein vähenee ajan kanssa?
Moni huomaa tämän vasta käytännössä: kun makeaa syö vähemmän, sitä alkaa myös kaivata vähemmän.
Makuaisti tottuu vähitellen vähempään makeuteen ja samalla jatkuvat verensokerin heilahtelut voivat tasoittua. Silloin myös äkilliset mieliteot usein vähenevät.
Moni huomaa sokerittoman kuukauden aikana ensimmäistä kertaa, kuinka paljon oma syöminen on ollut jatkuvan napostelun ja nopeiden välipalojen varassa.
Jos makeaa tekee jatkuvasti mieli, ruokavaliossa voi olla jotain, mitä kannattaa tarkastella hieman lähemmin. Usein jo pienet muutokset auttavat paljon, kuten säännöllinen ruokailurytmi, riittävä proteiini, kuitupitoinen ruoka, kunnolliset ateriat, riittävä uni ja palautuminen.
Kun keho saa tasaisemmin energiaa ja ravintoa, myös makeanhimo usein helpottaa luonnollisesti.
Moni huomaa voivansa paremmin myös silloin, kun ruokavaliossa on vähemmän ultraprosessoituja tuotteita ja enemmän tavallista ja ravitsevaa ruokaa.
Kyse ei ole totaalikieltäytymisestä. Hyvinvointiin vaikuttaa harvoin yksi herkku, vaan enemmänkin se, millaisista valinnoista arjen syöminen suurimmaksi osaksi koostuu.
Pienet muutokset voivat tuntua yllättävän suurilta
Pienet muutokset voivat vaikuttaa yllättävän paljon energiatasoon, makeanhimoon ja yleiseen oloon.
Herkuttelu kuuluu elämään
On tärkeää muistaa, ettei hyvinvointi tarkoita sitä, että kaikki herkut pitäisi kieltää.
Yksi pulla kahvin kanssa, jäätelö kesäpäivänä tai muutama suklaapala viikonloppuna eivät pilaa mitään. Liian tiukka ajattelu johtaa monella helposti vain siihen, että herkkuja alkaa tehdä mieli entistä enemmän.
Sokerittoman kuukauden tarkoitus ei ole rakentaa sääntöjä tai syyllisyyttä, vaan lisätä ymmärrystä omista tavoista.
Ehkä huomaat syöväsi makeaa enemmän kuin haluaisit. Tai ehkä huomaatkin, että suhteesi herkutteluun on jo täysin tasapainossa.
Molemmat ovat arvokkaita oivalluksia.
Pienikin muutos voi tuntua yllättävän hyvältä
Moni lähtee sokerittomaan haasteeseen vain kokeilumielellä ja yllättyy siitä, kuinka paljon olo voikaan muuttua jo muutamassa viikossa.
Usein suurin muutos ei näy peilissä vaan arjessa; energia pysyy tasaisempana, makeanhimo vähenee, olo tuntuu kevyemmältä, syöminen muuttuu rennommaksi, herkuttelu ei enää hallitse ajatuksia samalla tavalla.
Kyse on siitä, että oppii kuuntelemaan omaa kehoaan hieman paremmin. Ja juuri siinä on koko jutun tärkein pointti.