Koti Blogi Sivu 791

U20 MM-kisat: Leijonat kaatoi Venäjän pronssiottelussa

Tekijä
Halloota
-
0

Leijonajoukkue palaa kotisuomeen pronssisten mitalien kera, kun Venäjä kaatui pronssiottelussa 4–1.

Ottelun ensimmäisessä erässä leijonalauma oli pahan paineen alla, venäläisten hallitessa peliä täysin. Laukaustilasto kuvasi hyvin pelin kulkua, sillä se oli itänaapurille 9-0 erän puolivälissä. Myös avausmaali syntyi kuuden minuutin kohdalla, kun Ilja Safonov lapioi irtokiekon Kari Piiroisen torjunnan jälkeen sisään.

Toinen erä ehti vanhentua reilut viisi minuuttia, kunnes Leijonat tulee tasoihin Anton Lundellin maalilla. Taidokas ohjaus maalin edestä muutti Topi Niemelän ja Matias Mäntykiven pelinrakentelun jälkeen lukemat 1–1:een. Erän lopussa nähtiin pelottava tilanne, kun Eemil Viro ajautui kovalla vauhdilla päin laitaa luistellessaan Lundellin takatolppasyöttöä kohti. Kaikeksi onneksi tilanteesta selvittiin säikähdyksellä.

Kolmannen erän alussa Leijonat siirtyy johtoon, kun venäläispuolustaja sysää kiekon omalla alueella ränniin, josta sen katkaisee Samuel Helenius. Heleniuksen ovela syöttö selän takaa avaa laukaisupaikan 2. erän lopussa kovia kokeneelle Virolle, jonka siniviivavedon ohjaa Ville Petman maaliin ja tilanteeksi 2–1.

Venäläisten peli meni tämän jälkeen itsekkäämpään suuntaan, eikä Leijonilla ollut suurempaa hätää johdon varjelemisessa. Ottelun lopussa kiriä hyydytti myös venäläisten korkeasta mailasta tullut 2+2 minuutin jäähy, jonka suomalaiset lähinnä pelailivat pois aikaa kuluttaen ja ilman riskejä.

Viimeisen kahden minuutin aikana Leijonat osui kahdesti tyhjään maaliin Lundellin ja Juuso Pärssisen toimesta ja loppulukemat sen myötä 4–1.

Kaikesta näki, että mitali maistui hyvältä suomalaisille, sillä haastatteluissa nähtiin pelkästään iloisia ja positiivisia kasvoja pelaajia ja valmennusjohtoa myöten.

Edellisen kerran pronssiset mitalit ripustettiin Nuorten MM-kisoissa Leijonien kaulaan vuonna 2006.

IS: Aleksi Valavuori salasi verottajalta 806 000 euron tulot – vältti täpärästi vankilan

Tekijä
Halloota
-
0
aleksi-valavuori

Urheilun monitoimimies Aleksi Valavuori, 42, tunnetaan mm. tv-juontajana, urheilujohtajana, studioisäntänä ja hyväntekijänä, mutta nyt myös tuomittuna talousrikollisena, uutisoi Ilta-Sanomat.

Valavuori sai maanantaina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa tuomioksi kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta kaksi vuotta ehdollista vankeutta, kolmen vuoden liiketoimintakiellon ja 60 tuntia yhdyskuntapalvelua. Lisäksi hän joutuu maksamaan verottajalta pimittämistään tuloista yli 400 000 euroa.

Valavuori myönsi syyllisyytensä rikoksiin eikä aio valittaa tuomiosta. Hän kertoi somessa, ettei halunnut enää jatkaa kolmen vuoden taistelua vaan myönsi syyllisyytensä syy­teneuvottelussa. Syyttäjän mukaan normaalimenettelyssä Valavuoren rikoksista olisi koitunut vähintään 2,5 vuotta ehdotonta vankeutta.

Törkeän veropetostuomion mukaan Valavuori salasi vuosina 2013–2016 tulojaan yhteensä 805 921,65 euroa ja joutuu nyt maksamaan valtiolle vältettyjä veroja 402 893,10 euroa seitsemän prosentin korolla.

Valavuoren kolmen vuoden liiketoimintakielto määrättiin sillä perusteella, että veronkierto on ollut pitkäaikaista ja toistuvaa. Hän vetosi tuomariin oikeudenkäynnissä sanomalla, että liiketoimintakielto torpedoisi hänen uuden alkunsa elämälle, jolloin maksuvelvoitteen täyttäminen olisi mahdotonta. Todennäköisesti hän tarkoitti uudella alulla Twitch-palvelussa viime vuonna aloittamaansa suosittua Valavuori Live -ohjelmaa, jonka vieraina on nähty monia A-luokan urheilijoita.

Oikeudenkäyntiavustaja Markus Liesegang totesi IS:n mukaan oikeudenkäynnin aikana, että Valavuorella on liiketoimintakiellon myötä edessään todennäköisesti ainakin 20 vuotta kestävä velkavankeus.

Aleksi Valavuori sai vuonna 2008 parhaan televisioesiintyjän Venla-palkinnon Suomen Pelkokerroin -ohjelman juontamisesta. Vuonna 2012 hän isännöi MTV3:lla Voittajajoukkue -ohjelmaa ja toimi vuonna 2013 jääkiekon SM-liigan studioisäntänä Nelonen Pro -kanavalla.

Urheilun puolella Valavuori toimi Korisliigassa pelaavan Espoon Hongan joukkueenjohtajana ja markkinointipäällikkönä vuosina 2002–2004. Honka voitti Suomen mestaruuden kaudella 2002–2003 Valavuoren toimiessa joukkueenjohtajana. Vuonna 2004 hän siirtyi helsinkiläisen Korisliiga-joukkue Torpan Poikien manageriksi. Hän toi myös Suomeen kaksi entistä NBA-tähteä, vuonna 2005 Dennis Rodmanin ja vuonna 2008 Scottie Pippenin. Rodman-ottelun 7 420 katsojan yleisömäärä on edelleen Korisliigan ennätys. Vuonna 2011 Valavuori toimi Loimaa Bisonsin urheilujohtajana ja managerina. Vuonna 2016 hän toimi Espoo Unitedin general managerina, josta hän sai potkut samana vuonna homoseksuaaleja loukkaavan twiitin ja kommentin jälkeen.

Lähde: Ilta-Sanomat

Kuva: Instagram

Nämä muutokset astuivat voimaan 1.1. Kelan etuuksissa – katso koko lista

Tekijä
Halloota
-
0

Kansaneläkelaitoksen eli Kelan etuuksiin tuli vuodenvaihteessa paljon muutoksia.

1.1.2021 voimaan astuneet euromääräiset summat löytyvät Kelan julkaisemalta listalta. Kela eritteli tiedotteessaan alla olevat keskeiset muutokset sosiaaliturvaan.

Korotuksia eläkkeisiin

Täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 665,29 e/kk ja parisuhteessa elävälle 593,97 e/kk (662,86 e/kk ja 591,79 e/kk vuonna 2020).

Takuueläkkeen täysi määrä ja täysimääräinen eläketuki ovat 837,59 e/kk (834,52 e/kk vuonna 2020).

Lesken alkueläke on 328,74 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 102,97 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 60,49 e/kk.

Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 22,23 e/kk.

Rintamalisän määrä on 125,46 e/kk ja ylimääräisen rintamalisän määrä on yksin asuvalle 258,13 e/kk ja parisuhteessa elävälle 226,04 e/kk.

Myös työkyvyttömyyseläkkeen ja takuueläkkeen lepäämäänjättämisen ansaintaraja nousi. Työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi nyt ansaita 837,59 e/kk ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen tai takuueläkkeen maksun jatkumiseen.

Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia

Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenivat 0,9 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä.

Asumismenojen enimmäismäärä on

  • I kuntaryhmässä 8 433 e/v
  • II kuntaryhmässä 7 755 e/v
  • III kuntaryhmässä 6 804 e/v.

Kuukausittaisina asumismenoina huomioon otettavat vesikustannukset nousivat 29,81 euroon henkilöä kohden (29,42 e/hlö/kk vuonna 2020). Huomioon otettavat lämmityskustannukset pysyivät ennallaan. Omakotitalon kuukausittaisista kunnossapitokustannuksista huomioon otettava määrä suureni 43,44 euroon (43,28 e/kk vuonna 2020). Korotukset otetaan huomioon seuraavassa eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksessa.

Etuus- ja eläketiedot tulorekisteriin

Vuoden 2021 alusta lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatietojen lisäksi myös tiedot maksetuista etuuksista ja eläkkeistä. Tulonsaaja voi tarkastaa tulorekisterin sähköisestä asiointipalvelusta ajantasaiset tiedot omista palkka-, eläke- ja etuustuloistaan.

Kela ilmoittaa tulorekisteriin kaikki 1.1.2021 alkaen maksetut veronalaiset etuudet ja ne verovapaat etuudet, jotka vaikuttavat perustoimeentulotukeen. Kela ilmoittaa tulorekisteriin myös työttömyyskorvauksiin liittyvät kulukorvaukset. Perustoimeentulotuen ja vammaistukien maksutietoja ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Kela toimittaa tiedon maksetusta etuudesta tulorekisteriin viiden päivän kuluessa sen maksupäivästä. Tulorekisteriin ilmoitetut tiedot etuuksien maksamisesta korvaavat vuosi-ilmoitukset, jotka Kela on aiemmin tehnyt Verohallinnolle.

Korkeakouluopiskelijat maksavat terveydenhoitomaksun Kelalle

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu ja terveydenhoitomaksun kerääminen siirtyivät Kelalle 1.1.2021. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) palvelee nyt yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös ammattikorkeakouluissa opiskelevia.

Opiskelijoiden terveydenhoitomaksun maksavat kaikki suomalaiseen korkeakouluun tutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovat ilmoittautuneet lukukaudelle läsnä olevaksi.

Korkeakouluopiskelijat maksavat terveydenhoitomaksun Kelalle ensimmäisen kerran kevätlukukaudelta 2021. Terveydenhoitomaksun suurus on 35,80 euroa lukukaudessa vuonna 2021. Opiskelijalle ei lähetetä laskua, vaan opiskelijan täytyy maksaa maksu oma-aloitteisesti Kelan asiointipalvelussa.

Opiskelijoiden tukien koronamuutokset

Opintolainahyvitykseen tai opintolainavähennykseen oikeuttavaa määräaikaa voidaan pidentää 0,5 lukuvuodella, jos opiskelija suoritti korkeakoulututkinnon syyslukukaudella 2020 (1.8. – 31.12.2020) ja valmistuminen viivästyi koronaepidemian takia.

Kela lähettää maalis-huhtikuussa 2021 hylkäävän päätösehdotuksen kaikille niille syyslukukaudella 2020 valmistuneille opiskelijoille, joiden opiskeluaika ylitti opintolainahyvitykseen tai -vähennykseen oikeuttavan määräajan. Jos valmistuminen viivästyi koronaepidemian takia, opiskelija voi pyytää Kelaa käsittelemään asian uudelleen. Uudelleenkäsittelypyynnössä opiskelija ilmoittaa, mitä tutkinnon suorittamiseksi vaadittavia opintoja hänellä jäi kevätlukukaudella 2020 (1.1.–31.7.2020) suorittamatta ja miten koronaepidemia vaikutti siihen, että ne jäivät suorittamatta.

Koronaepidemian aiheuttama opintojen viivästyminen voidaan ottaa huomioon myös silloin, kun opiskelija on siirtänyt korkeakouluopintojensa aloittamista koronaepidemian vuoksi. Tämä koskee opiskelijaa, joka on saanut ensimmäisen opiskeluoikeutensa tutkinto-opintoihin syyslukukaudella 2020 tai kevätlukukaudella 2021 alkavaan koulutukseen, mutta joka aloittaa opintonsa vasta myöhemmin koronaepidemian vuoksi.

Koulumatkatuen myöntämisehdot muuttuvat väliaikaisesti, koska koronasta johtuva etäopetus on yleistynyt. Opiskelija voi saada koulumatkatukea, jos hän kulkee vähintään 8 koulumatkatukeen oikeuttavaa edestakaista matkaa kalenterikuukaudessa. Koulumatkatukea voi saada näillä ehdoilla vain, jos koulumatkojen määrä on vähentynyt koronasta johtuvien opetusjärjestelyiden vuoksi. Muutos on voimassa kevätlukukauden eli 1.1.–31.7.2021.

Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki nousi 0,36 euroa. Tuki on 1.1. alkaen 2,30 euroa aterialta. Ateriatuen määrän nousu tarkoittaa käytännössä sitä, että Kela maksaa korkeakouluopiskelijan ateriasta aiempaa suuremman osuuden ja korkeakouluopiskelijan maksama osuus pienenee.

Perhe-etuuksiin korotuksia

Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä suurentui ja on nyt 29,05 e/pv (28,94 e/pv vuonna 2020).

Kansaneläkeindeksiin sidottujen lastenhoidon tukien euromäärät suurenivat 0,4 %.

Elatustukeen korotus

Täyden elatustuen määrä suurentui ja on nyt 167,35 e/kk (167,01 e/kk vuonna 2020).

Elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuivat. Elatusvelvollinen voi saada nyt maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1 130,86 e/kk. Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 282,71 e/kk. Tulorajaa eivät kuitenkaan korota ne lapset, joille on myönnetty elatustuki. Vuoden 2020 määrät olivat 1 128,57 e/kk ja 282,14 e/kk.

Kela ei maksa elatustukea, jos lapsi pystyy elättämään itsensä omilla tuloillaan. Lapsen ansio- ja pääomatulojen rajat nousivat ja ovat nyt 791,60 e/kk, kun lapsi asuu kotona, ja 1 130,86 e/kk, kun hän asuu itsenäisesti. Vuonna 2020 rajat olivat 790,00 e/kk ja 1 128,57 e/kk.

Työttömyysetuuksiin korotuksia

Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä suureni 33,78 euroon päivässä (oli 33,66 e/pv).

Myös työttömyysetuuden korotusosa ja lapsikorotukset suurenivat. Työttömyysetuuden korotusosa on 4,80 e/pv.

Lapsikorotukset ovat

  • yhdestä lapsesta 5,30 e/pv
  • kahdesta lapsesta yhteensä 7,78 e/pv
  • vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 10,03 e/pv.

Osa työttömyysturvan poikkeuksista jatkuu 31.3.2021 saakka

Koronaepidemian aikana työttömyysturvaan on tehty useita väliaikaisia lakimuutoksista. Osa poikkeuksista jatkuu 31.3.2021 asti. Esimerkiksi työttömyysetuuden suojaosa on korotettu 500 euroon. Tavallisesti suojaosa on 300 euroa. Suojaosa on rahamäärä, jonka työtön työnhakija voi ansaita ilman että se pienentää työttömyysetuutta.

Myös esimerkiksi liikkuvuusavustuksen ehtoja on helpotettu niin, että liikkuvuusavustusta voi saada 31.3.2021 asti kokoaikatyön työmatkaan, jos päivittäinen edestakainen työmatka kestää yli 2 tuntia. Tavallisesti työmatkan pitää olla yli 3 tuntia.

Lisäksi yrittäjät voivat saada maaliskuun loppuun asti työmarkkinatukea, jos yritystoiminta on kärsinyt koronaepidemian takia. Tukea voi saada yritysmuodosta riippumatta, eikä yritystoimintaa tarvitse lopettaa.

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenot suurenivat

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaan. Se tarkoittaa sitä, että asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät suurenivat hieman vuoden 2021 alussa. Uudet enimmäisasumismenot otettiin käyttöön 1.1.2021 alkaen tehtävissä tarkistuksissa ja uusissa myönnöissä.

Myös asumismenoksi hyväksyttävän vesimaksun määrä suureni hiukan. Nyt erikseen maksettavana vesimaksuna hyväksytään henkilöä kohden 19 e/kk.

Kansaneläkeindeksin tarkistuksen takia asumistuen perusomavastuu pieneni hieman. Hakijan täysimääräiseen asumistukeen oikeuttavat tulot voivat siis olla hieman suuremmat kuin vuonna 2020. Perusomavastuuta ei ole vuonna 2021 ollenkaan, jos ruokakunnan tulot ovat enintään 606 e/kk lisättynä 100 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa aikuista ja 224 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa lasta kohden.

Toimeentulotuen perusosa suureni

Toimeentulotuen perusosa suureni hieman. Vuonna 2020 perusosan määrä yksin asuvalla henkilöllä oli 502,21 e/kk, nyt se on 504,06 e/kk.

Toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen vesimaksu nousi hieman. Vuonna 2020 vesimaksuna hyväksyttiin 21,60 euroa henkilöä kohden. Vuonna 2021 vesimaksuna hyväksytään 22,80 e / henkilö.

Lääkekattoon pieni korotus

Lääkekustannusten vuosiomavastuu (ns. lääkekatto) nousi hieman. Vuosiomavastuu on 579,78 e/kalenterivuosi (577,66 euroa vuonna 2020). Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta vain 2,50 euron omavastuun.

Lääkkeiden peruskorvaus (40 % lääkkeen myynti- tai viitehinnasta), alempi erityiskorvaus (65 % lääkkeen myynti- tai viitehinnasta) ja ylempi erityskorvaus (100 % lääkkeen myynti- tai viitehinnasta) säilyivät ennallaan. Myös alkuomavastuu (50 e), jonka asiakas maksaa kokonaan itse, säilyi ennallaan.

Kela-korvaus yksityisessä terveydenhuollossa tehtävistä koronavirustutkimuksista nousi

Korvaus yksityisessä terveydenhuollossa tehdystä PCR-testistä on nyt 100 e (1.4.2020 lähtien korvaus oli 56 e).

PCR-testi otetaan hengitysteistä, ja näyte tutkitaan nukleiinihaponosoitusmenetelmällä. Testiä pidetään tällä hetkellä luotettavimpana testausmenetelmänä koronavirustaudin COVID-19 toteamiseksi.

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärät säilyvät lähes ennallaan

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä suureni. Määrä on 29,05 e/pv (28,94 e/pv vuonna 2020).

Myös nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan määrä suureni. Määrä on 33,51 e/pv (33,39 e/pv vuonna 2020).

Matkojen korvaaminen muuttui

Korkeakouluopiskelijat ja ammattikorkeakouluopiskelijat saavat tänä vuonna korvausta matkoista Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tuottamiin perusterveydenhuollon palveluihin. Matkat korvataan enintään niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuisivat opiskelijan kotisosoitteesta tehdystä matkasta lähimpään YTHS:n toimipisteeseen, josta opiskelijan tarvitsema hoito on saatavilla.  

Matkojen korvaaminen muuttui myös tilanteissa, joissa annettu hoito maksetaan palvelusetelillä. Matkat korvataan nyt samalla tavoin kuin matkat hoitopaikkaan, joka on valittu terveydenhuoltolain mukaisen valinnanvapauden perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa asiakkaan asuinkunnan tai kuntayhtymän pääterveysasemaa.

Uusi kokeilu kuntoutuspalveluiden rekisteröitymismenettelystä

Kelan alkuvuodesta käynnistämässä kokeilussa kahden kuntoutuspalvelun tuottajat valitaan rekisteröitymismenettelyllä. Kuntoutuspalveluntuottaja voi rekisteröityä Oma väylä-kuntoutuksen ja aikuisten sydänkuntoutuskurssin toteuttajaksi, jos se täyttää Kelan asettamat ehdot ja hyväksyy Kelan määrittelemän hinnan.

Kuntoutuksen asiakkaille kokeilu tuo lisää vaihtoehtoja palveluntuottajan valintaan ja enemmän tietoja palvelujen toteuttamisesta.

Uutta neuropsykiatrista kuntoutusta nuorille ja nuorille aikuisille

Oma väylä -kuntoutus on uusi kuntoutuspalvelu 16–29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea neuropsykiatrisen häiriön vuoksi sosiaalisiin tai arjen hallinnan taitoihin, opintoihin ja työelämään.

Oma väylä -kuntoutukseen voi hakeutua nuori, jolla on todettu autismikirjon häiriö ilman kognitiivisen kehityksen häiriötä (Aspergerin oireyhtymä) tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD tai ADD. Oma väylä -kuntoutus alkaa huhtikuussa.

Tukea työuupumukseen

Uusi Oras-kurssi on tarkoitettu yli 18-vuotiaalle asiakkaalle tilanteeseen, jossa psyykkiset uupumusoireet uhkaavat hänen työkykyään. Oras-kurssilta asiakas saa konkreettisia ohjeita ja keinoja työn ja arjen haasteiden hallintaan. Kurssit alkavat huhtikuussa.

Kuntoutuskurssi uniapneaa sairastaville

Uniapneaa sairastavien kuntoutuskurssit alkavat vuoden 2021 aikana. Kurssilla asiakas saa konkreettisia ohjeita ja keinoja työn ja arjen haasteiden hallintaan.  Lisäksi asiakas tunnistaa omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan ja saa valmiuksia hyödyntää niitä. Kurssi on tarkoitettu yli 20-vuotiaille asiakkaille. Kurssit alkavat toukokuussa.

Etäkuntoutusta yhdistetään kasvokkaiseen laitoskuntoutukseen

Keväästä 2021 lähtien osa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista sisältää kasvokkaisen kuntoutuksen lisäksi etäkuntoutusta. Etäkuntoutus toteutetaan reaaliaikaisina kuvapuheluina sekä ajasta riippumattomana verkkokuntoutuksena.

Keväällä alkavat seuraavat etäkuntoutusta sisältävät kurssit:

  • tyypin 1 diabetesta sairastavan nuoren sopeutumisvalmennus
  • tyypin 1 diabetesta sairastavan aikuisen sopeutumisvalmennus
  • metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta sairastavan sopeutumisvalmennus
  • nuorten Itu-mielenterveyskurssi
  • omaishoitajien kuntoutuskurssi
  • hengityssairautta sairastavan aikuisen sopeutumisvalmennuskurssi.

Korotuksia vammaisetuuksiin

Vammaisetuuksien määrät suurenivat indeksitarkistusten takia hieman 1.1.2021 alkaen:

Alle 16-vuotiaan vammaistuki

  • perusvammaistuki 93,39 e/kk
  • korotettu vammaistuki 217,93 e/kk
  • ylin vammaistuki 422,58 e/kk

16 vuotta täyttäneen vammaistuki

  • perusvammaistuki 93,39 e/kk
  • korotettu vammaistuki 217,93 e/kk
  • ylin vammaistuki 422,58 e/kk

Eläkettä saavan hoitotuki

  • perushoitotuki 71,48 e/kk
  • korotettu hoitotuki 155,72 e/kk
  • ylin hoitotuki 329,27 e/kk
  • veteraanilisä 107,88 e/kk

Suomessa työskentelevän sosiaaliturvan ansioraja nousi

Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä voi saada Kelan maksamia etuuksia. Oikeus etuuksiin alkaa, jos ansaitsee vähintään 726,27 e/kk (723,69 e/kk vuonna 2020). Tuloraja vastaa työttömyysturvan peruspäivärahan kuukausimäärää. Kelan etuuksia voi saada niiltä kuukausilta, joilta tuloraja ylittyy.

Brexitin vaikutus sosiaaliturvaan

Ison-Britannian ja EU:n välisen erosopimuksen siirtymäaika päättyi vuoden 2020 lopussa. Ennen siirtymäajan päättymistä Suomeen Isosta-Britanniasta muuttaneiden ja vastaavasti Isosta-Britanniaan Suomesta muuttaneiden sosiaaliturva säilyy pääsääntöisesti ennallaan myös siirtymäajan jälkeen.

Siirtymäajan jälkeen muuttavien sosiaaliturvaoikeudet riippuvat EU:n ja Ison-Britannian keskinäisistä sopimuksista. Kela päivittää ajankohtaista tietoa Brexitin vaikutuksista etuuksiin täällä.

Lähde ja kuva: Kela

Seiska: Entinen kiinteistökuningatar Kaisa Liski nauraa tuomiosta saamalleen yli 400 000 euron velalle

Tekijä
Halloota
-
0
kaisa-liski

Televisiosta ”kiinteistökuningattarena” tunnetuksi tullut Kaisa Liski, 52, on puinut oikeudessa sopimuskiistaa entisen työnantajansa Uudenmaan Vivan kanssa. Kiista syntyi, kun Liski perusti työsuhteensa aikana vuoden 2016 alussa oman uuden yrityksen, johon hän vei mukanaan Vivan työntekijöitä.

Joulukuussa 2018 käräjäoikeus määräsi Liskin maksamaan Vivalle noin 670 000 euroa sopimussakkoja, korvauksia, velkoja ja oikeudenkäyntikuluja.

Liski valitti asiasta hovioikeuteen, jossa korvaussummat pienenivät jonkin verran, mutta hänelle lankeaa maksettavaksi ainakin Vivalle yli 400 000 euroa. Vaikka ennen joulua Liski sai vielä rajoitetun valitusluvan korkeimpaan oikeuteen sopimussakosta, Seiskan mukaan hovioikeuden tuomio jää pääosin voimaan.

Liski toimii nykyisin Riihimäellä Kaisan lounasravintolan emäntänä.

– Nauroin tuossa juuri, kun sain vanhoja maksamattomia juttuja luettavaksi ja mietin, kuinka monta vuotta vanhoja ne oikein olivat, Liski hekotteli Seiskalle.

– En edes pysty enää sanomaan, montako vuotta tämä on kestänyt. Sehän tässä on ihan hullua.

Kolme ja puoli kuukautta auki ollut ravintola pyörii Liskin mukaan hyvin. Hän kertoi Seiskalle oppineensa, että rahasta ei kannata enää puhua.

– Ei sitä kyllä olekaan, joten ei siitä paljoa puhuttavaa ole.

Lähteet: Seiska, Yle

Kuva: Instagram

U20 MM-kisat: Leijonille kirvelevä maalin tappio hienon taistelun jälkeen

Tekijä
Halloota
-
0

Tilastojen valossa Leijonat oli hallitsevampi osapuoli. Laukauksia tuli enemmän, ylivoima tuotti kaksi maalia ja myös aloitukset menivät selkeästi suomalaisille.

Suomi osoitti jälleen taisteluhenkeä nousemalla kahdesti tasoihin. Päätöserässä Yhdysvaltojen kahden maalin karkumatka kirittiin 3–3-tilanteeseen, mutta tällä kertaa ei nähty Leijonien voittomaalia vaan vastustajan 4–3-osuma vain 76 sekuntia ennen loppua.

Avauserässä nähtiin kaksi maalia. Alex Turcotte onnistui 13. minuutilla suupaisemaan maalin edestä suomalaispakin estelyistä huolimatta tilanteeksi 1–0. Tasoittava maali nähtiin vain puolitoista minuuttia myöhemmin, kun upean ottelun pelannut Kasper Puutio löysi etunimikaimansa Kasper Simontaipaleen poikittaissyötöllään ylivoimapelissä ja tilanteeksi 1–1. Myös Ville Heinolalle kirjattiin syöttöpiste.

Toisessa erässä kaksi heikompaa suoritusta käänsi lukemat Yhdysvaltojen puolelle. Ensin puolustajat unohtivat merkitä vaihtotilanteessa John Farinaccin, joka karkasi tarkan syötön jälkeen läpiajoon ja lukemat muuttuivat 2–1:een. Seuraavassa vaihdossa Aku Räty sai 2+2 minuuttia korkeasta mailasta ja ylivoimapelin aikana Rädyn mailasta silmäkulmaansa osuman saanut Matthew Boldy ohjasi maalin edustalta taitavasti 3–1.

Pirteästi Ruotsi-ottelussa pelannut Ville Petman nostettiin Anton Lundellin ykkösketjuun ja vastaavasti Kasper Simontaival luisteli nelosketjussa. Lundellin panos jäi lopulta varsin vaisuksi, vaikka mies yhden syöttöpisteen kirjasikin tililleen Roni Hirvosen 3–3-tasoitusmaalissa. Joukkueen tehokkaimmalta hyökkääjältä olisi kuitenkin odottanut vahvempaa panosta.

Simontaival ei ketjumuutosta hätkähtänyt, vaan viimeisteli kaksi upeaa maalia nelosketjussa. Myös jälkimmäiseen osumaan syötön antoi Puutio. TPS-pakki osallistui vahvasti hyökkäyksiin ja osoitti vahvaa pelinlukutaitoa.

Ilman maalivahtia lopussa pelannut leijonalauma ei saanut enää kunnollista kiriä aikaan. Paras paikka tasoitukseen tuli Ville Heinolalle, joka ampui kovan lämärin b-pisteiden välistä. Matthew Boldy kuitenkin blokkasi hurjan kudin heittäytymällä ja yhdysvaltalaiset juhlivat suoritusta kuin maalia.

Suomi kohtaa pronssiottelussa Venäjän, joka jäi Kanadan jalkoihin lukemin 5–0. Ottelu pelataan ensi yönä klo 00.30 Suomen aikaa. Sen voi katsoa TV5-kanavalta tai DPlay-palvelusta.

Nyt myös K-ryhmässä vedetään tuotteita myynnistä – lopeta käyttö heti

Tekijä
Halloota
-
0
Kesko_logo

Muun muassa K-ryhmän myymälöissä myytyjä Foodin-tuotteita on vedetty pois terveysvaaran takia.

Takaisinvedetyt tuotteet ovat seesaminsiemeniä sekä seesaminsiementahnaa (tahini), joiden joissakin erissä käytetyissä seesaminsiemenissä on mahdollisesti liikaa kasvinsuojeluaine etyleenioksidin jäämää.

Etyleenioksidin ei tiedetä pieninä pitoisuuksina aiheuttavan välitöntä vakavaa terveyshaittaa, mutta sitä sisältäviä tuotteita ei tulisi käyttää, sillä pitkäaikainen käyttö voi asiantuntijoiden mukaan lisätä syöpäriskiä.

Takaisinveto koskee alle listattuja tuotteita ja niiden eriä (L) sekä päiväyksiä (PE):

  • Foodin Vaalea Tahini 400g: L211020 PE 05 /2022, L250320 PE10/2021, L160620 PE01/2022
  • Foodin Vaalea Tahini 1kg: L200420 PE10/2021, L080620 PE01/2022, L250820 PE03/2022
  • Foodin Kuorittu seesaminsiemen 500g: L150620 PE 02/2022
  • Foodin Kuorittu seesaminsiemen 2,5kg: L240920 PE09/2021, L070520 PE02/2022, L160620 PE02/2022

Tuotteita on ollut myynnissä Foodinin omissa verkkokaupoissa, yksittäisissä K-ryhmän myymälöissä, Ruohonjuuri-myymälöissä sekä joissain luontaistuotekaupoissa.

Lähde ja tuotekuvat: Rawmance Oy (vastaa Foodin-tuotteista)

Koronavuosi näkyi selkeästi nettihauissa – nämä olivat suomalaisten suosikkituotteet vuonna 2020

Tekijä
Halloota
-
0

Koronapandemia näkyi myös netin hakutuloksissa.

Puolueettoman hintavertailupalvelu Hintaoppaan datasta selvisi, että vuoden 2020 haetuin tuote oli marraskuun puolessa välissä julkaistu Sony PlayStation 5 -pelikonsoli. Konsolin valtavasta suosiosta kertoo se, että tuote nousi kuukaudessa koko palvelun vuoden haetuimmaksi. Toiseksi eniten etsittiin Apple iPhone 11 -puhelinta ja kolmanneksi eniten Polar Ignite -urheilukelloa.

– Kymmenen suosituimman tuotteen lista täyttyy tekniikasta ja elektroniikasta, mutta koronavuosi näkyy hauissa. Listalla on kaksi urheilukelloa ja useita pelikonsolimalleja. Tänä vuonna (2020) on haluttu pitää huolta omasta kunnosta liikkumalla ja ulkoilemalla, mutta aikaa on vietetty paljon myös kotona ja viihdykkeet ovat tulleet tarpeeseen, kertoi Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett joulukuun lopussa.

Neljänneltä sijalta löytyy Samsung Galaxy S10 -puhelin ja viidenneltä sijalta Polar Vantage M -urheilukello. Kuudenneksi suosituin tuote oli Sony PlayStation 4 Pro ja seitsemänneksi suosituin PlayStation 5:n Digital Version. Kuluttajia kiinnostivat myös Samsung Galaxy S10 Plus -puhelin, Microsoft Xbox Series X -konsoli ja Apple iPhone XS.

Joulun jälkeisten alennusmyyntien keskimääräinen alennusprosentti 2

Joulun jälkeiset alennusmyynnit alkoivat heti joulupäivänä 25. joulukuuta. Keskimääräinen alennusprosentti jäi kuitenkin todennäköisesti pieneksi, sillä esimerkiksi vuoden 2019 tapaninpäivän keskimääräinen alennusprosentti Hintaoppaan klikatuissa tuotteissa oli vain 2. Hintoja verrattiin marraskuun ensimmäiseen päivään. Alennusten kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä vaikka vuoden 2019 tapaninpäivä 26. joulukuuta oli kuukauden edullisin ostospäivä, osalla tuotteista hinnat myös nousivat jopa kolmanneksella.

– Viime vuonna (2019) hinnat nousivat 33 prosentilla tuotteista ja laskivat 34 prosentilla tuotteista. Tämä selittää osaltaan myös vaatimatonta keskimääräistä alennusprosenttia. Hyviäkin tarjouksia voi löytää, mutta euromääräinen hinnanmuutos kannattaa tarkistaa ennen kuin tekee ostoksen, Matinvesi-Bassett sanoi.

Eri tuotekategorioista suurin keskimääräinen alennusprosentti oli vuonna 2019 televisioissa, joissa alennukset olivat keskimäärin 7,4 prosenttia. Kannettavien kaiuttimien keskimääräinen alennusprosentti oli 6,8 ja kauko-ohjattavien lelujen 5,1. Suosituin kategoria oli matkapuhelimet, jossa keskimääräinen alennusprosentti oli 3,3.

Hintaoppaan vuoden 2020 suosituimmat brändit

  1. Samsung
  2. Sony
  3. Apple

Hintaoppaan vuoden 2020 suosituimmat tuotteet

  1. Sony PlayStation 5 (PS5)
  2. Apple iPhone 11 64GB
  3. Polar Ignite
  4. Samsung Galaxy S10 SM-G973F/DS 128GB
  5. Polar Vantage M
  6. Sony PlayStation 4 (PS4) Pro 1TB
  7. Sony PlayStation 5 (PS5) Digital Edition
  8. Samsung Galaxy S10 Plus SM-G975F 128GB
  9. Microsoft Xbox Series X 1TB
  10. Apple iPhone XS 64GB

Hintaopas kerää kuluttajille 830 verkkokaupan hinnat yhdelle sivulle. Palvelussa on 521 844 indeksoitua tuotetta ja 2 348 048 indeksoitua hintaa. Ilmainen Hintaopas-sovellus on saatavilla sekä Apple- että Android-puhelimille.

U20 MM-kisat: USA – Suomi -välieräpelin ennakkokatsaus

Tekijä
Halloota
-
0

Leijonat väläytti raateluhampaitaan, kun se nousi kahden maalin takaa Ruotsin ohi ja 3-2-voittoon. Nyt haaste on taatusti kovempi.

Tilastoja katsomalla näyttää siltä, että Yhdysvaltojen tie on ollut helponoloinen. Alussa tuli takkiin Venäjältä lukemin 5-3, kolmessa seuraavassa ottelussa joukkueen maaliin ei mennyt yhtään kiekkoa. Ruotsi ja Tsekki jäivät tylysti nollille, eikä Slovakiasta ollut liiemmälti vastusta puolivälierässä, vaikka lukemat olivatkin ”vain” 5-2.

Trevor Zegras on ollut Yhdysvaltojen selkeä ykköshyökkääjä, sillä mies on paukuttanut viiteen otteluun tehot 6+9=15. Zegrasin saldolla irtoaa turnauksen ykköstila pistepörssissä. Leveyttä kuitenkin piisaa, sillä peräti 13 kenttäpelaajaa on onnistunut maalinteossa. Puolustajat ovat kunnostautuneet enemmän syöttöpisteiden keräilyssä, maaleja on syntynyt neljä.

Ainoa pieni kysymysmerkki on tolppien välissä, sillä Spencer Knightia ei ole vielä testattu kunnolla. Jenkkien ykkösmolarin tilastot ovat toki vakuuttavia, joukkue on kuitenkin auttanut häntä todella paljon.

Suomen turnaus on vastaavasti ollut erittäin nousujohteinen. Rutiinivoitot otettiin helposti ja peli-ilmettä saatiin parannettua rutkasti Kanada-tappion jälkeen, vaikka Ruotsi-ottelun ensimmäisessä erässä olikin käynnistymisvaikeuksia.

Yksi synkkä pilvi kuitenkin leijuu leijonalauman yllä: se on ottanut 21 kahden minuutin jäähyä ja yhteensä 62 jäähyminuuttia, jotka ovat molemmat heikoimmat saldot kaikista joukkueista. Moinen määrä ei tule kuuloonkaan Yhdysvaltoja vastaan, sillä sen ylivoimapeli on ollut 42 prosentin vahvuista. Toki Suomen toimiva alivoima on toiminut hyvänä vastapainona jäähymäärälle.

Ennakkoon voisi ajatella kamppailun olevan ns. yhden maalin ottelu, jossa avausosuma ei vielä ratkaise mitään. Yksi iso torjunta, yksi turha jäähy tai karkea virhe voi olla kohtalokas. Ehjemmän ottelun pelannut joukkue jatkaa finaaliin, hävinnyt joutuu pronssikamppailuun.

Vedonlyöntipuolella on vaikea löytää kunnollista kohdetta. Kaikki putket katkeavat joskus, vaikka tähän mennessä saldo onkin 5/5 ottelukohtaisten maalimäärien osalta. Pelaajatilastoveikkauksissa osumat ovat olleet kortilla. Ottelukohtaisen maalimääräveikkauksen sijaan uskon kolmannessa erässä toisen joukkueen olevan edellä, jolloin paine riskien ottoon kasvaa. Kolmanteen erään siis yli 1,5 maalia.

Suomen ja Yhdysvaltojen ottelu alkaa Suomen aikaa klo 4.30. Kamppailun näkee TV5-kanavalta tai DPlaysta.

Huippukitaristi Alexi Laiho, 41, on kuollut

Tekijä
Halloota
-
0

Yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista huippukitaristeista, Alexi Laiho, 41, on kuollut viime viikolla kotonaan Helsingissä. Manageritoimiston julkaiseman tiedotteen mukaan Laiho kärsi viime vuosina pitkäaikaisista terveysongelmista.

Laiho tuli tunnetuksi suurta kotimaista ja kansainvälistä suosiota nauttineen Children of Bodom -metalliyhtyeen laulajana ja kitaristina 1993-2019. Vuonna 2020 Laiho perusti Bodom After Midnight -yhtyeen, joka ehti äänittää kolme kappaletta.

Yhtyeen manageritoimisto julkaisi tänään englanninkielisen tiedotteen Laihon menehtymisestä.

– Raskain sydämin ja erittäin surullisina meidän täytyy ilmoittaa, että Alexi Laiho on menehtynyt. Olemme täysin musertuneita ja sydämemme on särkynyt rakkaan ystävän ja bändikaverin äkillisestä poismenosta. Matkamme yhdessä bändinä oli vasta alkanut, joten mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan shokkia ja pohjatonta surua, jota me kaikki tunnemme. Levätköön sielusi rauhassa, sinua ikävöidään ikuisesti. Rakastamme sinua veljemme. Syvin osanotto hänen perheelleen.

Tiedotteen päätteeksi yhtyeen jäsenet Daniel Freyberg, Mitja Toivonen ja Waltteri Väyrynen pyytävät ihmisiä ystävällisesti kunnioittamaan heidän tarvettaan prosessoida ja käydä läpi tätä asiaa yksityisesti.

Alla lokakuussa julkaistu video, jolla Bodom After Midnight esittää livenä kappaleen ”Warheart”.

https://youtu.be/YXw48rs9pJ8

Kuva: Instagram

Sampo Kaulanen vertasi Minttu-vaimoaan kauhuelokuvasarjan hahmoon: ”Pelottava…”

Tekijä
Halloota
-
0
sampo-kaulanen
Kuva: Instagram

Lapin suurinta K-Marketia Jounin Kauppaa Äkäslompolossa pyörittävä Sampo Kaulanen julkaisi Instagramissa vaimostaan Michele ”Minttu” Murphy-Kaulasesta kuvan, jonka tekstissä hän viittaa tunnettuun kauhuelokuvahahmoon.

Kuvassa Minttu istuu sohvalla valkoisessa kasvonaamiossa, joka Sampon mielestä muistuttaa legendaarisen kauhuelokuvasarjan Perjantai 13. sarjamurhaajahahmon Jason Voorheesin jääkiekkomaalivahdin maskia.

– Oma ”Jason” kämpillä 🤣 Pelottava.., Sampo veistelee kuvatekstissä.

Kuva on saanut tuhansia tykkäyksiä ja kommenteissa on kiinnitetty huomiota varsinkin Mintun päällä olevaan paitaan, jossa lukee vapaasti suomennettuna: ”Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, pahat tytöt menevät Lappiin”.

– Toi paita…. 🤣🤣🤣

– Mistä noin hieno paita? Tahtoo kans 😘

– Pakko saada tommonen paita!😍

Alla Mintun kuva!

Kuvat: Instagram

1...790791792...951Sivu 791 / 951

AIHEALUEITA

TIETOA MEISTÄ

Halloota - tästä kaikki puhuvat!

Ota meihin yhteyttä täällä.

SEURAA MEITÄ

© Halloota.com