Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n mukaan hallituksen suunnittelema työttömyysturvan euroistamisen malli on sosiaalisesti kestämätön ja se leikkaa pienituloisilta.
Lausuntokierros hallituksen esityksestä palkansaajan työssäoloehdon uudistamisesta on juuri päättymässä. PAMin mukaan uudistuksessa on kyse siitä, että ansioturvan saamisen ehtona olevan työssäoloehdon karttumista mitattaisiin nykyisen työajan sijaan palkan perusteella. Jos tulorekisterin perusteella kuukausitulot ovat vähintään 861 euroa, esityksen mukaan kuukausi kartuttaisi työssäoloehtoa. Myös puolikkaat kuukaudet otettaisiin huomioon, jolloin tuloraja on 431 euroa.
Hallitus tavoittelee esityksellään julkisen talouden vahvistumista 54,5 miljoonalla eurolla. Vaikutus syntyisi ensisijaisesti vakuutettujen ansio-osien pienentymisestä, kun etuustaso laskisi keskimäärin 1,9 prosenttia. Lisäksi euroistamiselle lasketaan myönteisiä työllisyysvaikutuksia, jotka toteutuisivat, koska työtuntien määrän oletetaan lisääntyvän.
Muutoksen on arveltu alun perin nopeuttavan ja tehostavan työttömyysturvan maksua.
Hallitus arvioi esityksessään työssäoloehdon euroistamisesta työttömyysturvan ulkopuolelle jäävän erityisesti myyntityöntekijöitä, ravintolatyöntekijöitä, tarjoilijoita, myyjiä, siivoojia, pikaruokatyöntekijöitä ja avustavia keittiötyöntekijöitä, koska työssäoloehto ei enää täyttyisi.
PAMin mukaan euroistaminen myös leikkaa osaa ansioturvasta, mikä toteutuu useiden tuhansien pienipalkkaisten ansioturvassa 2–3 vuoden jaksolla. Tämä koskee ennen muuta soviteltua ansiopäivärahaa saavia, joita Suomessa oli viime vuonna 135 000. Määrä on kasvanut vuosittain.
Leikkauksilla lisää töitä?
PAM epäilee uudistuksen myönteisiä työllisyysvaikutuksia. PAMin mukaan meneillään olevan hallituskauden aikana työllisyyden kasvua selittää merkittävästi osa-aikatyön lisääntyminen. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomessa oli 391 000 osa-aikaista palkansaajaa, joka on ennätysmäärä kyseisenä neljänneksellä.
Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2019–2021 esimerkiksi vähittäiskaupan kaikista alkaneista työsuhteista oli keskimäärin 61 prosenttia osa-aikaisia. Samoin majoitus- ja ravitsemisalan toimialalla enemmistö alkaneista työsuhteista on ollut osa-aikaisia. Vuonna 2021 ravintola-alalla ja vähittäiskaupassa työskenteli 20 000 palkansaajaa nollatuntisopimuksilla.
Näissä tehtävissä työskentelevien palkansaajien työttömyysturvaan hallituksen työssäoloehdon euroistamisen yhteyteen sopimat etuusleikkaukset kohdistuvat.
– Uskooko hallitus, että pienituloisten etuuksien leikkaaminen synnyttää lisää kokoaikaista työtä? Vai mistä ihmiset löytävät lisätunteja ja kokoaikaistavat työsuhteensa, jos hakijoita kaivataan nimenomaan osa-aikatöihin, PAMIn puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kysyy.
Rönni-Sällinen pelkää, että työvoiman saatavuus saattaa päinvastoin heikentyä, jos euroistaminen toteutetaan esitetyllä tavalla.
PAM korostaa, että hallitus itsekin toteaa esityksessään, että siihen liittyy epävarmuustekijöitä. PAM onkin huolissaan siitä, että isoa työttömyysturvan uudistusta ollaan toteuttamassa erittäin puutteellisin tiedoin ja arvioin. Kysymys kuuluu, miksi näin tehdään, vaikka työttömyyskassoilla ja Kelalla on kattavat tilastot vakuutetuista, jotka olisi olleet käytettävissä.
PAMissa uskotaan, että toteutuessaan esitetysti euroistamisen vaikutukset tulevat olemaan arvioita mittavammat.
Lähde: PAM ry