Lasten välinen eriarvoisuus kasvaa maailmanlaajuisesti koronapandemian seurauksena.
Tähän asti laajin globaalilla tasolla toteutettu koronapandemiaan liittyvä kyselytutkimus paljastaa, että heikommassa asemassa olevien lasten väliset kuilut ovat syventyneet niin hyvin toimeentulevien ja köyhien lasten, kuin tyttöjen ja poikienkin välillä. Köyhimmissä perheissä lapset joutuvat elämään yhä suuremmassa niukkuudessa ja heidän koulunkäyntimahdollisuutensa ovat myös heikentyneet eniten. Viruspandemian haitalliset vaikutukset voivat monen lapsen osalta jäädä pysyviksi.
Koronapandemian seuraukset ovat olleet tuntuvimmat ennestään kaikista köyhimpien lasten keskuudessa, todetaan Pelastakaa Lasten selvityksessä Protect a Generation. Viimeisen puolen vuoden aikana kuilu on kasvanut eri tuloluokkiin kuuluvien lasten sekä tyttöjen ja poikien välillä. Lasten ravitsemus ja pääsy terveydenhuoltoon on heikentynyt samalla kun heidän riskinsä altistua perheväkivallalle on lisääntynyt. Pandemian vaikutukset lasten koulutukseen ovat olleet erityisen tuhoisat.
Pelastakaa Lasten koronapandemian seurauksiin paneutuva kyselytutkimus on laatuaan suurin, mitä tähän asti on tehty. Selvitykseen osallistui noin 25 000 lasta ja huoltajaa, jotka kertoivat kokemuksistaan, peloistaan ja toiveistaan.
- Kyselyyn osallistuneista lapsista kaksi kolmannesta ilmoittaa, ettei ole lainkaan ollut yhteydessä opettajaan eristyksen aikana. Lapsista yli 80 prosenttia katsoo, että on oppinut vain vähän tai ei lainkaan koulujen sulkeutumisen jälkeen. Tytöt kohtaavat poikia useammin haasteita tämän suhteen.
- Lähes kaikki yli puolet tuloistaan menettäneistä kotitalouksista, ilmoittavat vaikeuksista saada terveyspalveluja. Lähes puolet vähävaraisista perheistä kertoi vaikeuksista hankkia lääkintätarvikkeita.
- Melkein kaksi kolmannesta kotitalouksista kertoi vaikeuksista hankkia riittävästi ravitsevaa ruokaa.
- Lasten kertoma perheväkivalta oli kaksi kertaa yleisempää niissä kotitalouksissa, joissa lapsi joutui olemaan kotona koulujen sulkeuduttua verrattuna lapsiin, jotka jatkoivat lähiopetuksessa.
- Tytöistä kaksi kolmannesta kertoo tekevänsä enemmän kotitaloustöitä. Pojista kaksi viidestä ilmoitti samaa.
– Selvityksemme osoittaa, että koronapandemialla on eriarvoisuutta vahvistava vaikutus. On suuri vaara, että lasten elinolojen heikentymisestä tulee koronapandemian pysyvin, pahin ja kauaskantoisin seuraus, toteaa Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.
– Ympäri maailman entuudestaan vaikeassa tilanteessa elävien lasten olot heikkenevät huolestuttavalla tavalla koronapandemian seurauksena. Köyhät ovat köyhtyneet ja monilla lapsilla on entisestään heikommat mahdollisuudet hyödyntää heille tärkeitä palveluja. Lasten hyvinvoinnin, koulunkäynnin sekä turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan pikaisesti lisää resursseja, sanoo Haaranen, ja jatkaa:
– Selvityksemme mukaan vähävaraiset perheet ovat menettäneet tulonsa muita todennäköisemmin. Lapsille tämän seuraukset ovat usein dramaattiset. Perheiden tilanteen kurjistuminen voidaan kuitenkin tehokkaasti katkaista panostamalla sosiaaliturvaan – erityisesti lapsilisien käyttöönottoon.
– Kaikille lapsille suunnattu lapsilisä on todistetusti tehokas tapa torjua köyhyyden usein peruuttamattomia vaikutuksia lapsiin ja samalla elvyttää taloutta. Lapsilisillä pystytään parantamaan lasten ravitsemusta, lisäämään pääsyä koulutukseen sekä vähentämään lasten kaltoinkohtelua. Kehotamme kaikkia hallituksia sekä kehitysavun antajia nyt nopeasti laajentamaan lasten pääsyä sosiaaliturvan piiriin.
Koronapandemian aiheuttama koulutuskriisi on suurin koskaan. On mahdollista, että jopa 9.7 miljoonaa lasta ei palaa kouluun oppilaitosten avauduttua uudestaan rajoitusten purkamisen jälkeen. Varhaisten avioliittojen, haitallisen lapsityön sekä muiden hyväksikäytön muotojen riskit kasvavat lasten koulunkäynnin keskeytyessä tai loppuessa kokonaan.
Koronapandemiaan liittyvät rajoitukset ovat vaikuttaneet erityisesti heikosti toimeentulevien perheiden lasten koulunkäyntiin. Alle prosentti haastatelluista vähävaraisista lapsista kertoo, että heillä on pääsy internetiin etäopintoja varten. Niissä kotitalouksissa, jotka eivät määrittäneet itseänsä köyhiksi noin viidenneksellä lapsista on mahdollisuus käyttää verkkoa. Monilla perheillä ei ole varaa hankkia tarvittavia oppimateriaaleja.
– Pyydämme hallituksia käyttämään enemmän rahaa, jotta voisimme jatkaa opintojamme etänä. Tarvitsemme radioita, televisioita sekä verkko-oppimista. On varmistettava, että myös maaseudun ja köyhien perheiden lapsilla on mahdollisuus oppimiseen. Tahdomme kirjastoautojen kiertävän yhteisöissämme, jotta meillä on kirjoja mistä oppia, sanoo 17-vuotias Priscocia Sambiassa.
Pelastakaa Lapset kehottaa maailman valtioita mahdollistamaan lapsille elintärkeitä investointeja myöntämällä alhaisen tulotason maille sekä hauraille valtioille velkahuojennuksia. Koronapandemian vastaisissa toimissa lasten tarpeet ja näkemykset on oltava keskiössä.
Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten ja perheiden tukemiseksi on vahvistettava sosiaaliturvaa sekä terveydenhuoltoa. Lastensuojelun palveluja pitää olla riittävästi tarjolla sekä eristystoimien ollessa voimassa, että niiden purkamisen jälkeen. Lasten huoltajia on myös tuettava vanhemmuudessa. Lasten etäopintoja on mahdollistettava tarjoamalla heille laadukkaita oppimateriaaleja. Jotta kaikilla olisi tasa-arvoiset edellytykset, pitää oppilaille tarjota riittävästi tukiopetusta koulujen avauduttua uudestaan.
Pelastakaa Lasten hätäapukeräys koronakriisistä kärsivien auttamiseksi löytyy täältä.
Kuva: Pixabay