Warhammer 40,000 -universumiin kuuluva Necromunda: Hired Gun on nimensä mukaisesti peli, jossa seikkaillaan palkkatappajan roolissa. Kokemus ei ollut hassumpi, mutta esimerkiksi samaa peligenreä edustavan DOOM-pelisarjan tasolle ei ylletä.
voi pelata aina uudestaan. Lisäksi kaiken näppeihin tarttuneen tavaran saa pitää, selvisi tehtävästä takaisin tai ei
Necromunda: Hired Gun ei liikoja jarruttele ennen toiminnan alkamista. Protagonistina toimii pelaajan ohjaama palkkasotilas, joka suorittaa itsenäisesti vaarallisia tehtäviä aseet paukkuen ja loottia keräten. Voisi kuvitella, että päähahmona on irvistelevä, muhkearaaminen ja tatuoitu äijänköriläs monien ampumapelien tapaan, mutta pinnan alla on paljon enemmän.
Sankari – tai halutessaan myös sankaritar on varustettu erilaisilla kyborgin kyvyillä, jotka piristävät seikkailemista ja toimintaa huomattavasti. Lymypaikkana toimiva Martyr’s End sisältää muun muassa baarin ja harjoitusalueen ohella kaikenkarvaisia ihmisiä, jotka taustoittavat tarinaa ja tarjoavat palveluitaan kerättyä rahaa vastaan. Pääpaino on erityisesti varustelupuolella, sillä valmiiksi kirjoitetut puheenparret eivät jaksa liiemmin sytyttää tehtävien välissä.
vihollisia on ilo kurmottaa kappaleiksi samuraimaiseen tyyliin
Toimintapuoli onkin sitten Hired Gunin parasta antia. Pyssyjen pauke, vihollisten tuskanhuudot, splatterimainen julmuus säestettynä jäyheällä musiikilla ja räjähdyksillä toimivat yhdessä mainiosti. Pelkkiin tuliaseisiin ei tarvitse turvautua, sillä tietyt vastustajat voi tuhota lähietäisyydeltä hyvinkin tehokkaasti. Hyökkäys on monesti hengenpelastaja tiukassa tilanteessa, sillä teurastusanimaation aikana oma hahmo ei saa ollenkaan vahinkoa. Lisäksi vampyyrimaisia ominaisuuksia käsittävä isku parantaa terveyttä. Vihollisten kavalkadi on mukavan laaja, sillä vastaan voi asettua muun muassa ihmisiä, sotakoiria, kyborgeja, jättiläisiä ja ulkoavaruuden otuksia mieleen tuovia örvelöitä.
Täysin yksin ei tarvitse olla, sillä protagonistilla on mukanaan oma taistelukoiransa, jonka tärkeimpiin taitoihin lukeutuu vihollisten paikallistaminen vainunsa avulla. Vinkeää vinkulelua puristamalla hännänheiluttaja saapuu paikalle, jolloin lähistöllä olevien vihollisten urat piirtyvät silmien eteen. Vikkeläkinttuinen apuri on toisinaan korvaamaton apu, mikäli terveystilanne sattuu olemaan heikko. Positiivisena puolena karvaista kaveria ei voi koskaan menettää, sillä viiveen jälkeen sen voi kutsua uudestaan avuksi. Myös kumppanin oma-aloitteisuudesta voi jakaa plussaa, sillä käskyttämistä ei liiemmälti tarvita, vaikka se mahdollista onkin.
Normaalitasolla pelatessa meno tuntui sopivan haastavalta, eikä henki ollut jatkuvasti tiukassa. Toki viikatemies korjasi silloin tällöin satoaan, mutta pelaajan onneksi mukaan voi ostaa rahatilanteen salliessa stim-piikkejä, jotka herättävät kuolleista. Stimien ohella tarjolla on muun muassa aarrekartta, kranaatteja, arkkujen tiirikointivälineitä, ensiapupakkauksia ja asevirityksiä. Lisäksi pelaaja voi viritellä hahmoaan erilaisilla talismaneilla ja suojavarusteilla. Valintatilanne on joka kerta mielenkiintoinen: panostaako reilusti turvallisuuteen ja selviytymiseen, vai sijoittaako varat esimerkiksi cyborgin taitoihin.
Vaikka Necromunda: Hired Gun tarjoaa varsin messevää toimintaa, niin tarina on kovin köykäinen. Toki aarteiden etsintä ja oman soturin varustelu kantavat varsin pitkälle, mutta juonitehtävät loppuvat aivan liian nopeasti. Eri tehtävien kentät ovat tavallisesti hyvin laajoja, mutta niissä on toisinaan ns. tyhjiä hetkiä. Tällöin herää kysymys: minne pitäisi mennä tai mitä tehdä? Turha haeskelu ärsyttää, mutta onneksi patoumat pääsee purkamaan vihollislaumaan tai isompaan pomovastukseen ennemmin tai myöhemmin. Vastapainoksi tarkempi nurkkien nuuskiminen tarjoaa lihavamman saaliin myytäväksi tukikohdassa.
Necromunda: Hired Gun ei missään nimessä ole huono, mikäli pitää verenmakuisesta toiminnasta, josta ei vauhtia puutu. Nopean temmon lisäksi protagonisti osaa myös juosta seiniä pitkin ja käyttää etenemiseen iskukoukkua, joka piristää toimintaa entisestään. Valju ja lyhyt tarina ovat paketin heikointa osastoa, mutta pelitunteja kertyi läpipeluun aikana silti lähes 15 tuntia, kun aikaa käytettiin kohtalaisen paljon myös tutkimiseen. Täysihintaisesta pelistä ei ole kysymys, joten kokonaisuutena sitä voi pitää hyvänä tekeleenä omassa genressään. Suositellaan erityisesti raa’asta toiminnasta pitäville täysi-ikäisille pelaajille, jotka eivät vähästä hätkähdä.
Tähdet: 3,0/5
Testialusta: PlayStation 5
Saatavuus: PlayStation 5, PlayStation 4, Xbox One, Xbox Series S/X, PC/Windows
Genre: Ensimmäisen persoonan ammunta
Pelaajamäärä: 1
Ikäraja: 18
Kehittäjä: Streum On Studio
Julkaisija: Focus Home Entertainment