Poliisi kohtaa yhä useammin tilanteita, joissa ihmiset tarvitsevat apua mielenterveysongelmien vuoksi. Tämä näkyy poliisin toiminnassa kaikilla tasoilla – erityisesti valvonta- ja hälytystehtävissä, joissa mielenterveyteen liittyvät kriisit ovat arkipäivää.
Poliisin tilastot kertovat synkkää kieltä kasvavasta ilmiöstä: vuonna 2015 poliisilla oli 11 619 tehtävää, jotka liittyivät itsemurhayrityksiin tai niiden uhkiin. Vuonna 2020 vastaava määrä oli jo 14 933 ja vuonna 2024 peräti 18 443. Yli puolessa näistä tapauksista kohdehenkilö oli poliisin arvion mukaan päihteiden vaikutuksen alaisena. Myös nuorten ahdistuneisuus ja itsetuhoisuus ovat selvästi lisääntyneet.
Mielenterveys ja liikenne kulkevat käsi kädessä
Yksi poliisin lakisääteisistä tehtävistä on valvoa liikenneturvallisuutta – ja siinä yhteydessä myös ajokykyä. Poliisi kohtaa liikenteessä yhä useammin mielenterveysongelmista kärsiviä henkilöitä, joiden päätöksentekokyky tai reagointi voi olla heikentynyt esimerkiksi masennuksen, ahdistuneisuuden tai psykoottisten oireiden vuoksi.
– Valvomme ajoterveyttä osana normaalia liikenteenvalvontaa. Jos epäilet, että henkilön ajokyky on mielenterveyssyistä tai muun syyn takia heikentynyt, siitä kannattaa ilmoittaa poliisille, muistuttaa poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen Poliisihallituksen liikenneturvallisuuden vastuualueelta.
Mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa myös lupahallintoon – esimerkiksi ase- tai ajokorttilupien myöntämiseen ja voimassaoloon, jos henkilön kyky huolehtia turvallisuudesta vaarantuu.
Nuorten pahoinvointi ja yhteiskunnan paineet näkyvät poliisin työssä
Yhteiskunnalliset muutokset, kuten taloushuolet, työttömyys ja epävarmuus, kuormittavat ihmisiä. Poliisi on havainnut erityisesti nuorten kohdalla lisääntyvää ahdistuneisuutta ja toivottomuutta.
Verkkoympäristöt tuovat lisähaasteita: lapset ja nuoret altistuvat jatkuvasti sisällöille, jotka voivat aiheuttaa psyykkistä kuormitusta. Sosiaalisen median käyttö on yhteydessä nuorten kasvavaan masennukseen ja ahdistukseen.
Vakavimmillaan nuoret voivat ajautua vaarallisiin verkostoihin – kuten hiljattain poliisin blogissa käsiteltyyn The Com -ryhmään.
– Meillä on poliisissa useita työmuotoja nuorten parissa tehtävään ennalta estävään työhön. Näitä ovat muun muassa koulupoliisitoiminta ja moniammatillinen ankkuritoiminta, kertoo poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki.
Yhteistyö on avain parempaan tukeen
Mielenterveysongelmien kasvu on pakottanut viranomaiset tiiviimpään yhteistyöhön. Poliisi tekee jatkuvaa yhteistyötä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa, mutta kentällä näkyy yhä liian usein tilanteita, joissa apua tarvitseva ei pääse hoitoon riittävän nopeasti.
Poliisin toiveena on, että psykiatriseen hoitoon pääsy helpottuu ja sairaalapaikkoja lisätään – sillä moni väkivaltainen tai itsetuhoinen tilanne olisi estettävissä oikea-aikaisella hoidolla ja tuella.
Poliisin arjessa mielen kriisit eivät ole enää poikkeus, vaan kasvava osa viranomaisten työtä ja kohtaamisia – ja samalla merkki yhteiskunnan hyvinvoinnin hauraudesta.