Suomen puutiaiskannat ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä. Punkit ovat myös levittäytyneet pohjoisemmaksi ja talven lyhentyminen on kasvattanut aikaa, jonka sisällä voi joutua puutiaisen eli punkin puremaksi.
Helsingin Sanomat kertoi helsinkiläisestä Katri Koppasesta, joka kyllästyi varomaan punkkeja metsässä liikkuessaan, joten hän kehitti varman keinon niiltä suojautumiseen.
Punkkihaalari
Koppanen kertoi HS:lle nähneensä vuosia sitten uutisen miehestä, joka veti metsässä valkoista lakanaa, johon tarttui paljon punkkeja. Koppanen keksi haravoida metsää punkkilakanalla, joka onkin hänen päällään, joten hän ompeli itselleen valkoiset punkkihaalarit vanhasta lakanasta. Hän lisäsi ommeltuun lakanaan vain vetoketjun ja laittoi hihojen sekä lahkeiden päähän kuminauhat, ja suojavaruste oli valmis. Koppasen mukaan punkkihaalari on erittäin mukava käyttää ja kotiin tullessa punkit on helppo poistaa siitä, koska ne erottuvat valkoiselta pohjalta helposti.
Punkkeja havaittu paljon
Orimattilassa työskentelevä eläinlääkäri Iiris Pitkänen kertoi YLE:lle, että hänen asiakkaansa ovat tehneet paljon havaintoja punkeista tänä kesänä.
– Olen saanut asiakkailta sellaista viestiä, että punkkeja on ollut tänä vuonna tosi paljon verrattuna viime vuoteen, Pitkänen sanoi YLE:lle.
Punkkien tutkijan, metsäeläintieteen emeritusprofessorin Heikki Henttosen mukaan kesällä myös sää vaikuttaa punkkien esiintymiseen. Pidemmän paahtavan kuivan kauden aikana punkit vetäytyvät maanrakoihin, koska ne eivät kestä kuumuutta. Ne voivat olla viikkojakin piilossa, mutta palaavat sitten sateiden myötä näkyville.
Henttonen kertoi YLE:lle, että kun punkki pääsee imemään paljon verta esimerkiksi hirvieläimestä, se voi munia kerralla jopa 2 000 – 3 000 munaa.
Osa punkeista levittää vakavia sairauksia
Punkkien kanssa on syytä olla varovainen, sillä Suomessa esiintyvät puutiaiset ja taigapuutiaiset voivat aiheuttaa borrelioosin tai puutiaisaivotulehduksen. On arvioitu, että noin 10-50 % näiden kahden punkkilajin edustajista kantaa jompaa kumpaa sairautta.
Puutiaisaivokuume voi aiheuttaa aivotulehduksen ja halvauksen, 10 – 30 % tapauksissa myös neuropsykiatrisilla jälkioireilla. Puutiaisaivokuumeeseen ei ole hoitoa, mutta siihen on rokote.
Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla, mutta hoitamattomana se voi aiheuttaa myöhäisvaiheessa monenlaisia oireita, kuten kasvohermohalvausta ja sydän-, iho- tai niveloireita. Borrelioosiin ei ole rokotetta, mutta lupaavia testejä on käynnissä Ranskassa. Varhaisin mahdollinen ajankohta uudelle rokotteelle on kuitenkin vasta vuonna 2025.
Hengenvaarallinen jättiläispunkki saapui Suomeen
Parin viime vuoden aikana Suomessa on havaittu myös kolmattakin puutiaista, Hyalomma marginatumia, jota on kuvailtu myös jättiläispunkiksi, sillä se voi paisua jopa 2 cm kokoiseksi. Hyalomma haistaa uhrin monen metrin etäisyydeltä ja voi Suomen punkkeja huomattavasti nopeampana ”juosta” uhrinsa perässä jopa 10 minuutin ajan. Hyalomma levittää Krimin-Kongon verenvuotokuumetta, joka on hengenvaarallinen virustauti. Tautiin menehtyy 5–30 prosenttia sairastuneista, mutta riski saada se Suomessa on viranomaisten mukaan hyvin pieni.
Lähteet: Helsingin Sanomat, Yle
Kuva: Pixabay