Syyskuussa alkaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) laajalti kritisoitu hallitusohjelma, jossa tähdätään öljylämmityksen poistamiseen asteittain 2030-luvun alkuun mennessä.
Hallitus on varannut kolmelle seuraavalla vuodelle 100 miljoonaa euroa tukemaan pientalojen siirtymistä pois öljylämmityksestä. Maaseudun tulevaisuuden mukaan rahoista 30 miljoonaa euroa on varattu tälle syksylle, mikä tarkoittaa sitä, että noin 10 000 pientaloa tulee saamaan syksyn aikana maksimissaan 2 500-4 000 euron tukirahan. Tukea saa myös takautuvasti, jos remontti tehtiin aikaisintaan kesäkuussa. Samaan energiaremonttiin ei voi kuitenkaan saada sekä kotitalousvähennystä että avustusta.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoi Maaseudun tulevaisuudelle, että kyseessä on mahdollisimman matalan byrokratian kiinteä tuki.
– Tarvitaan vain kuitti todisteeksi, että investointi on tehty ja rahat rysähtävät tilille, Mikkonen muotoili.
4 000 euron avustus myönnetään pientalolle, joka siirtyy öljylämmityksestä kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun. Jos pientalo siirtyy muihin lämmitysjärjestelmiin, avustus on 2 500 euroa.
Saadaksen avustuksen on kuitenkin tehtävä kallis remontti, joka etujärjestö Lämmitysenergia Yhdistys ry:n mukaan aiheuttaa tuesta huolimatta kohtuuttomia kustannuksia varsinkin öljyllä lämmittäville pienituloisille eläkeläisille.
Etujärjestön arvion mukaan noin 150 000 suomalaiskodissa on öljylämmitys ja yli 70 prosenttia niiden omistajista on erityisasiantuntija Eero Otrosen mukaan yli 60-vuotiaita. Lämmitysmuodon vaihtaminen maksaa Otrosen arvion mukaan 10 000–20 000 euroa ja monilla pientalojen omistajilla varat eivät tule riittämään vaadittavaan remonttiin.
Ympäristöministeriön arvion mukaan pientalon öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön maksaa 13 000–29 000 euroa, kaukolämpöön 9 000–16 000 euroa, ilma-vesilämpöpumppuun 9 000–19 000 euroa, sähköpatterilämmitykseen 5 200–8 000 euroa ja vesikiertoiseen sähkölämmitykseen 4 500–6 500 euroa.
Mikkosen mukaan korkeat kustannukset ovat tiedossa ja että keskusteluissa on ehdotettu avustusjärjestelmää, jossa yritys toteuttaisi ja rahoittaisi energiaremontin, jolloin asukkaat maksaisivat osamaksulla investointiaan pois jokaisen lämmityslaskun yhteydessä.
Kuva: Valtioneuvoston kanslia / Laura Kotila