Suomen siilikanta on joutunut viime vuosina entistäkin suurempaan ahdinkoon. Siilien suurimpiin uhkakuviin kuuluu siilejä silpovan uuden tekniikan yleistyminen.
Siilejä loukkaantuu ja kuolee suuret määrät robotti- ja siimaleikkureiden sekä liikenteen takia.
Myös rotanloukut, helteet, taudit ja loiset ovat piinanneet siilejä. Sairauksissa ihmisilläkin on osansa, sillä esimerkiksi salmonellaa on todettu leviävän siileille jätettyjen ruokalautasten kautta. Kuolleilta siileiltä on löydetty myös keuhkomatoja ja suolistoloisia, ja monet ovat olleet loukkaantuneita tai nääntyneitä.
Siilit kärsivät lyhyistä pihanurmikoista sekä liian siisteiksi leikatuista pihapiireistä, koska poistetuista pusikoista ja risukasoista ei enää löydy lymy- sekä pesäpaikkoja.
Yle uutisoi siiliaktiivien pelkäävän, että Suomen siilikannat eivät enää palaudu uusista haasteista. Esimerkiksi kaupunkimetsän kaataminen uuden asuinalueen alta siilien horrosaikaan tappaa koko siellä talvehtivan siilikannan.
Robottiruohonleikkurit silpovat siilejä
Siilien uusin uhka on robottiruohonleikkuri, joka on hengenvaarallinen varsinkin pienille siileille. Robottiruohonleikkureiden turvastandardit edellyttävät esimerkiksi ihmisen jalan tunnistamista, mutta ne eivät ainakaan vielä tunnista pientä siiliä tai oravaa.
Mustasaaren Raippaluodossa sijaitsevan Villieläinhoitola Nordic Wildlife Caren perustaja Markku Harju on saanut hoidettavakseen viime aikoina erityisen paljon loukkaantuneita siilejä. Suurin osa vammoista on aiheutunut siima- ja robottiruohonleikkureista.
Harju kertoo Ylen haastattelussa, että siilejä on tullut hoitoon pahimmillaan useita päivässä tai lähes kymmenen viikonlopussa. Hoitoon tuotavista siileistä moni on ollut keskenkasvuinen, ja moni niistä on täytynyt lopettaa.
Harju on julkaissut Facebookissa karmaisevia kuvia siilien kokemista vammoista.
– Useimmilla on esimerkiksi puolet kasvoista, kuonosta, mennyt. Se on selvästi siimaleikkurin tai automaattiruohonleikkurin jälki, Harju kertoo Ylelle.
Harju vetoaa ihmisiin, että he eivät käyttäisi robottiruohonleikkureita hämärällä ja pimeällä, jolloin siilit liikkuvat ja niiden riski jäädä leikkurin alle on suurempi. Hän lähettää sama vetoomuksen myös siimaleikkurin käyttäjille.
Alla julkaisu, josta löytyy myös tiedot villieläinhoitolan tukemiseen.
agsdg.
Kuvituskuva: Pixabay