SOS-Lapsikylä: Koronakriisin vaikutukset näkyvät lasten hädässä – kriisi tuonut esiin järjestelmämme heikkouksia



Yhä useampi lapsi kokee vakavaa uhkaa koronakriisin takia. Lasten avuntarve on yllättänyt SOS-Lapsikylän asiantuntijat. Yhteydenottojen pelätään kasvavan merkittävästi vuoden loppua kohden.

SOS-Lapsikylä avasi alakouluikäisille tarkoitetun Apuu-chatin kevään poikkeustilanteen keskellä, kun lapset eivät kohdanneet arjessaan turvallisia aikuisia samalla tavalla kuin normaalitilanteessa. Apuu-chat tarjoaa 7–12-vuotiaille lapsille helpon tavan pyytää apua tilanteissa, joissa lapset kokevat olonsa turvattomaksi tai uhatuksi. Lapset ovatkin löytäneet sinne jo yli 10 000 kertaa.

– Koronakriisi on tuonut esiin järjestelmämme heikkouksia. Olemme todella yllättyneitä siitä, miten kova tarve lapsilla on ollut Apuu-chatille. Avun saamisen ei pitäisi tulevaisuudessa olla yksittäisten järjestöjen ponnistelujen varassa, vaan yhteiskunnan tehtävä on huolehtia, että kanava avun pyytämiselle on turvattu, sanoo Apuu-chatin projektipäällikkö Johanna Virtanen SOS-Lapsikylästä.

Lasten elämä polarisoituu – vakavaa uhkaa kokee yhä useampi

– Lasten elämän polarisoituminen on tullut näkyväksi siinä, että yhteydenotoista välittyy monenlaisia todellisuuksia. Toisilla lapsilla on elämässään todella akuutti turvallisuutta uhkaava hätätilanne. Toiset taas kaipaavat näkökulmia ja aikuisen kanssa pohdintaa muun muassa seksuaalisuuteen, ihastumiseen, murrosikään ja kehonkuvaan liittyen, Johanna Virtanen kertoo.

Kun keväällä vakavia yhteydenottoja tuli Apuu-chattiin kerran kuukaudessa, nyt tapauksia esiintyy viikoittain. Vakaviin tapauksiin liittyy perheväkivaltaa, väkivaltaista kiusaamista, akuutteja itsemurhatilanteita ja vanhempien päihteidenkäyttöä. Tällaisissa tapauksissa Apuu-chatin päivystäjät tekevät rikosilmoituksen, lastensuojeluilmoituksen tai ottavat yhteyttä kunnan sosiaalipäivystyksen.

– Olemme valitettavasti saaneet huomata, että lastensuojeluilmoituksen tekeminen voi olla mutkikasta jo meille ammattilaisillekin järjestelmien monimutkaisuuden vuoksi, tai sosiaalipäivystykseen voi olla hankala saada yhteyttä, Johanna Virtanen kuvaa järjestelemän heikkouksia.

– Suomessa ei myöskään ole auki kirjattua toimintatapaa tilanteeseen, jossa lapsi pyytää itselleen apua. Silloin lastensuojeluilmoitukseen täytyisi tarttua viipymättä ja varmistaa lapsen turvallisuus tilanteessa, joka ei ehkä sinällään ole vaarallinen, mutta saattaa synnyttää perheessä esimerkiksi häpeän tunnetta ja sen pohjalta reagointia, Virtanen jatkaa.

SOS-Lapsikylä: Lapsen oikeuksia ei voi sivuuttaa – signaaleihin on tartuttava

Lapsen oikeuksien viikolla 16.–22.11.2020 muistutamme, että valtion on panostettava lapsen oikeuksien toteutumiseen sekä poikkeusaikana että erityisesti sen jälkeen, sillä haavoittavissa oloissa elävät ovat nyt entistä heikommassa asemassa.

– Seuraukset lapsille ovat sekä taloudellisesti että inhimillisesti mitattuina suuret, jos nyt toistetaan samoja virheitä kuin 90-luvun laman jälkeen, ja lapset ja perheet jäävät tarvitsemansa tuen ulkopuolelle. Signaalit ovat nähtävissä ja niihin pitää puuttua. Valtion tehtävä on huolehtia lapsen oikeuksien toteutumisesta, Johanna Virtanen painottaa.

– Tänä vuonna Lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen. Rakennamme lasten tulevaisuutta koko ajan riippumatta siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Meidän aikuisten tehtävänä on huolehtia, että jokaisella lapsella on mahdollisuus unelmoida ja nähdä tulevaisuutensa toiveikkaana ja valoisana. Siksi on tärkeää, että lapset saavat ajoissa paitsi tarvitsemansa avun ja tuen, mutta voivat myös pohtia sosiaalisia suhteita, tunteita, kasvua ja muita kiinnostavia ilmiöitä turvallisten aikuisten kanssa, Virtanen sanoo.

Lapsen oikeuksien viikolla SOS-Lapsikylä kerää varoja hädässä olevien lasten auttamiseksi, tavoitteena kerätä perjantaihin 20.11.2020 mennessä vähintään 10 000 euroa – yksi euro jokaista Apuu-chattiin turvautunutta lasta kohden. Apuu-chatin toiminta rahoitetaan lahjoituksilla.

Kuva: Pixabay

SUOSITUIMMAT