Suomalaiset tieteelliset mittalaitteet ovat valmiina tositoimiin, kun NASA:n heinäkuussa 2020 matkaan lähettämä Perseverance-kulkija (suomeksi Sisu) laskeutuu Marsiin tänään 18.2.2021. Perseverance on varustettu useilla tieteellisillä mittalaitteilla, joihin lukeutuvat myös suomalaisvalmisteiset kosteus- ja paineinstrumentit.
Ilmatieteen laitos on toimittanut Perseveranceen mittalaitteita, jotka on varustettu Vaisalan antureilla. Mittausinstrumenttien avulla kerätään tarkkoja ja luotettavia paine- ja kosteusmittaustietoja Marsin äärimmäisistä olosuhteista.
Perseverance etsii merkkejä muinaisesta elämästä
Perseverance-kulkijan on tarkoitus tutkia punaista planeettaa vähintään yhden Marsin vuoden eli noin kahden Maan vuoden ajan.
Kulkijan suunnitellaan laskeutuvan Jezero-kraatterissa sijaitsevaan entiseen jokisuistoon, joka on ihanteellinen paikka etsiä merkkejä muinaisesta elämästä.
Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet ovat osa espanjalaisvetoisen tutkimusryhmän kehittämää Mars Environmental Dynamics Analyzer (MEDA) -mittauslaitteistoa. MEDA-mittauslaitteisto on käytännössä sääasema, joka tekee monenlaisia mittauksia kaasukehästä. Se mittaa lämpötilaa, tuulen nopeutta ja suuntaa, painetta, suhteellista kosteutta sekä pölyhiukkasten määrää ja kokoa. Perseverance-kulkijassa olevat Vaisalan paine- ja kosteusanturit ovat vastaavia, mutta kehittyneempiä, kuin Marsiin Curiosity-kulkijan mukana vuonna 2012 lähetetyt anturit.
– Kulkijan laitteiston on toimittava Marsin haastavassa ympäristössä erittäin alhaisessa paineessa ja kylmässä lämpötilassa. Lisäksi sen on kestettävä mahdolliset pölymyrskyt. Ympäristötekijöiden ja mahdollisten laskeutumiseen liittyvien vaarojen lisäksi jo pelkkä etäisyys Marsin ja Maan välillä tekee tehtävästä haastavan. Jos jokin menee vikaan, kukaan ei pääse korjaamaan mittalaitteita, Ilmatieteen laitoksen planeetta- ja avaruusteknologiatutkimuksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer sanoo.
Meteorologinen havaintoverkko Marsissa
Laskeutumisen jälkeen Perseverance- ja Curiosity-kulkijat toimivat noin 2 000 kilometrin päässä toisistaan. Niiden avulla Marsin pinnalle muodostuu pienimuotoinen kaasukehän havaintoverkko. Tämä on ensimmäinen askel kohti Marsiin suunniteltua laajempaa havaintoverkkoa.
– Mars ja Maa ovat kuin kiviset siskokset. Yhteistä molemmille ovat vuodenaikojen vaihtelu, napajäätiköt, samanlainen akselikallistuma, päivän pituus ja kivinen maaperä. Mars tarjoaa meille yksinkertaistetun mallin Maasta – planeetan ilman kasvillisuutta, vettä, ihmisiä, kaupunkeja tai muita tieteellisiä havaintoja häiritseviä tekijöitä, joita kohtaamme Maassa, Genzer sanoo.
– Planeettojenvälinen kaasukehätutkimus antaa meille työkaluja ymmärtää paremmin omaa elinympäristöämme, Maapalloa. Ja kuka tietää, mitä muuta samalla saattaa löytyä, Genzer pohtii.
Mars 2020 -tehtävä on osa NASAn Mars-tutkimusohjelmaa. Perseverance-kulkija on suunniteltu tutkimaan Marsin olosuhteita ja geologiaa sekä etsimään merkkejä muinaisesta elämästä. Tehtävässä kerätään ja varastoidaan sarja kivi- ja maanäytteitä, jotka voidaan tuoda tulevaisuudessa Maahan.
– Olemme innoissamme voidessamme jälleen tarjota maailman johtavaa anturiteknologiaa Mars-tehtävään. Tarkat ja kestävät HUMICAP®- ja BAROCAP®-anturimme tuottavat laadukasta kosteus- ja painedataa myös punaisen planeetan pinnalta, ja ne muodostavat perustan kaasukehän havaintoverkolle Marsissa, Vaisalan tuotteista ja teknologioista vastaava johtaja Samuli Hänninen toteaa.
Lisätietoja avaruushankkeista ja avaruuteenkin soveltuvasta mittausteknologista osoitteessa vaisala.fi/avaruus.
Kuva: Pixabay