Itämeren haavoittuvuudet edellyttävät Suomelta uusia logistiikkareittejä turvaamaan liikenneyhteydet muualle Eurooppaan ja maailmalle. Ulkomaanyhteyksien eri vaihtoehtojen selvittäminen on nostettava liikennepolitiikan ykkösagendalle jo tällä hallituskaudella. On ryhdyttävä selvittämään myös kiinteän yhteyden saamista Itämeren kautta, mukaan lukien silta-tunneli-yhteys Tukholmaan.
Geotalouden muutokset haastavat Suomea suhtautumaan uudella tavalla ulkomaanyhteyksien ja kansainvälisen saavutettavuuden kehittämiseen, vaatii EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:
”Maamme länsi-integraatio koskee myös liikennettä: tarvitsemme vahvemmat liikenneyhteydet muualle Eurooppaan ja maailmalle, jotta talous voi kasvaa ja ulkomaankauppa menestyä. Tätä edellyttää myös turvallisuustilanteen heikentyminen, mikä on jo konkretisoitunut Itämeren toistuvissa tuhotöissä. Siksi on tärkeää, että Nato-kumppanuuksiin rakentuu nyt vahva liikenneulottuvuus.”
”Uusien ulkomaanyhteyksien ja niiden eri vaihtoehtojen selvittäminen on nostettava liikennepolitiikan ykkösagendalle. On varauduttava siihen, että edessämme on yli hallituskausien jatkuva infrahankkeiden urakka, joka jatkuu vaiheittaisesti 2040- ja 2050-luvuille asti. Kokonaisuudessa on huomioitava myös satamien ja muun kotimaan liikenneinfran tarpeet.”
Työn pohjustamiseksi EK, Palta ja Rakennusteollisuus RT ovat tänään julkaisseet raportin liikenneyhteyksistä, joiden tarkempaa selvitystä suomalainen yrityskenttä erityisesti peräänkuuluttaa. Näiden selvitys on käynnistettävä jo tämän hallituskauden aikana:
- Kiinteä liikenneyhteys Itämeren kautta; kolmen silta-/tunnelivaihtoehdon analysointi.
- EU-raideleveys Haaparannasta Ouluun, Raaheen ja Rovaniemelle.
- Meriliikenteen turvallisuusuhkiin varautuminen ja keinot vihreän siirtymän vauhdittamiseen.
- Lentoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen ja kestävien polttoaineiden edistäminen.
Logistinen pussinperä on avattava
Yllä mainituilla selvityksillä tulee tähdätä siihen, että Suomi löytäisi kestäviä ratkaisuja isoon haavoittuvuuteensa: olemme logistinen pussinperä, jonka ulkomaankauppa perustuu nyt 95-prosenttisesti Itämeren merikuljetuksiin. Myös kotimarkkinayrityksillä on vahva riippuvuus Itämeren reiteistä ja lentoyhteyksistä.
Erityistä mielenkiintoa kohdistuu kiinteiden Itämeri-yhteyksien selvitykseen. Hallituksen tulee pureutua kolmeen uuteen vaihtoehtoiseen yhteysväliin: Helsinki–Tukholma (silta/ tunneli), Vaasa–Uumaja (silta/tunneli) ja Helsinki–Tallinna (tunneli). Näiden osalta on selvitettävä myös kumppanuusmahdollisuudet Pohjoismaiden ja Baltian kanssa sekä huomioitava EU:n tahtotila pääkaupunkien yhdistämisestä suurnopeusjunillla.