Tänään Finnwatch julkaisi raportin, joka kartoitti Antellin, Compass Group Suomen, ISS Palveluiden ja Sodexon ilmastotoimet. Suomessa niillä on yhteensä noin 550 lounasravintolaa.
Kokonaisuutena vahvimmin suoriutui ISS Palvelut. Se erottautui joukosta muun muassa kattavimmalla päästöraportoinnillaan, päästövähennyksiin kannustavalla palkitsemisjärjestelmällä ja kattavimmalla puhtaan sähkön käytöllä.
Melko tasaisen yritysjoukon heikoin oli suomalainen Antell, jonka kohdalla monet ilmastotyön perusrakenteet kuten päästöjen julkinen raportointi ja vähennystavoitteiden asettaminen olivat hyvin vaatimattomalla tasolla. Toisaalta silläkin oli jo käytössä päästövähennyksiin tähtääviä toimia muun muassa kasvisruoan lisäämiseksi.
-Lounasravintoloissa on tunnistettu vastuu omista päästöistä ja niiden vähentämisestä. Oli ilo nähdä, että annoskohtaisten päästöjen laskenta ja ilmastoystävällisistä valinnoista viestiminen asiakkaille esimerkiksi ruokalistoilla oli alan yrityksissä jo melko vakiintunut käytäntö, Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo.
Ravintola-alan päästöistä valtaosa syntyy eläinperäisten raaka-aineiden tuotannossa. Kaikilla tutkituilla yrityksillä oli toimenpiteitä ja tavoitteita kasvisruoan käytön lisäämiseksi. Compass Group Suomi ja ISS Palvelut kertoivat myös kehittävänsä reseptejä niin, että liharuokien eläinproteiinia korvataan osittain kasviproteiinilla.
-Ainoa tapa päästä ilmastotieteen mukaisiin päästövähennyksiin on vähentää eläinperäisten raaka-aineiden käyttöä. Lounasravintoloissa on lähdetty kehittämään reseptiikkaa niin, että tämä voidaan tehdä asiakastyytyväisyyden kärsimättä, Leipola sanoo.
Kaikki tutkitut yritykset kertoivat myös saavuttaneensa jo jonkinlaisia päästövähennyksistä. Esimerkiksi ISS Palvelut oli vuosina 2022–2023 vähentänyt ravintoloiden hankintojen päästöjä noin kuudenneksella ostojen määrään suhteutettuna. Toisaalta kun yksikään yrityksistä ei raportoi kattavasti ja eriteltynä Suomen ravintolatoiminnan päästöjä, tarkkaa kuvaa ravintoloiden päästöjen kehityksestä on vaikea saada.
Tiukimmat ilmastotavoitteet itselleen oli asettanut Sodexo. Sen emoyhtiön kansainvälinen lupaus on saavuttaa niin sanottu nettonolla vuonna 2040. Nettonollalla tarkoitetaan tilannetta, jossa ilmastopäästöt on vähennetty minimiin (tyypillisesti vähintään 90 prosenttia) ja jäljelle jäävät päästöt kumotaan rahoittamalla pysyvää hiilen sidontaa. Sodexon tavoite on kansainvälisen Science-Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksymä. Myös kansainvälinen ISS-konserni on asettanut nettonollatavoitteen vuoteen 2040, mutta sen tavoite ei ole SBTi:n hyväksymä. Lyhyelle aikavälille eli vuoteen 2030 saakka SBT-tavoitteet oli kaikilla muilla paitsi Antellilla.
Kansainvälisten konsernien asettamat tavoitteet ohjaavat toimintaa myös Suomessa, mutta ilmastotyön uskottavuuden kannalta olisi tärkeää, että kotimaan toimintaa kuvataan tarkasti ja sillä on omat tavoitteensa.
-Yritysten tulisi julkaista kattavat luvut Suomen ravintolatoiminnan päästöistä ja raportoida päästövähennysten etenemisestä vuosittain. Muuten on epäselvää, kuinka pitkälle niiden nykyiset ilmastotoimet riittävät, Leipola sanoo.
Poliittisilta päättäjiltä Finnwatch vaatii, että ruokajärjestelmän ilmastokestävyys nostetaan parhaillaan valmistelussa olevan kansallisen ruokastrategian ytimeen. Vain vähäpäästöiseen ruoan tuotantoon ja kulutukseen perustuva liiketoiminta voi olla kestävää ja pitkällä aikavälillä kannattavaa. Lisäksi Suomen tulee huolehtia yritysvastuudirektiivin kansallisessa toimeenpanossa siitä, että yritykset korjaavat liiketoimintansa yhteensopivaksi puolentoista asteen ilmastotavoitteen kanssa.
Lähde: Finnwatch