Tulevien kuukausien keskimääräisistä sääolosuhteista kertovat pitkän ajan ennusteet, mutta ensi talven pakkaslukemia ja sähköntarvetta ei pysty mikään säämalli vielä luotettavasti ennustamaan.
Tuleeko talvesta kylmä, pohtii nyt moni sähkölaskuaan seuraava suomalainen. Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus ECMWF julkaisee kuukausiennustetta, jossa arvioidaan säätä seuraavan neljän viikon ajalle. Viimeisimmän kuukausiennusteen mukaan mukaan 10.10.–6.11. koko maassa on tavanomaista lauhempaa.
ECMWF:n ennusteiden perusteella ei voi kuitenkaan tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä tulevan talven säästä. Korkeilla leveysasteilla, kuten Suomessa, sään vaihtelevuus on luonnostaan suurta, mikä vaikeuttaa pitkän ajan ennusteiden tekemistä.
”Vielä on liian aikaista ennustaa, tuleeko talvesta kylmä vai leuto”, korostaa toimialajohtaja Juhana Hyrkkänen Ilmatieteen laitokselta.
Sää vaikuttaa energian kulutukseen ja tuotantoon
Sää vaikuttaa sekä energian kulutukseen että uusiutuvan energian tuotantoon. Sähkön kulutukseen vaikuttaa eniten ilman lämpötila. Talvella lämpötila vaikuttaa lämmitystarpeeseen ja kesällä jäähdytykseen.
Myös energian tuotantoon vaikuttavat useat sääparametrit. Tuulienergian tuotanto on riippuvainen tuulen nopeudesta. Aurinkoenergian tuotanto riippuu auringon säteilymäärästä, joka vaihtelee pilvisyyden ja vuodenajan mukaan. Vesivoiman tuotantoon vaikuttavat puolestaan sademäärä, haihtuma sekä lumen sulamisnopeus ja -määrä.
Suursäätila, kuten suihkuvirtaukset tai pidemmäksi aikaa paikalleen jäävät matala- tai korkeapainealueet, vaikuttaa sekä energian kulutukseen että sen tuotantoon.
”Esimerkiksi Skandinavian yllä oleva sulkukorkeapaine voi aiheuttaa talvella pitkän pakkasjakson ja lisätä lämmitystarvetta”, Hyrkkänen sanoo.
Sulkukorkeapaineen vaikuttaessa säähän tuulet ovat usein heikkoja, mikä vähentää tuulienergian tuotantoa.
Pitkän ajan ennusteet tukevat sääherkkiä toimijoita
Tarkasti tiettyyn ajankohtaan ja paikkaan liittyvää säätietoa esimerkiksi lämpötilasta, tuulesta, pilvisyydestä ja sateisuudesta voidaan ennustaa parhaimmillaan noin 10 vuorokaudeksi eteenpäin.
Pitkän ajan ennusteet sen sijaan kertovat sääolosuhteista tätä pidemmälle, jopa kuukausiksi eteenpäin. Näin pitkälle voidaan kuitenkin ennustaa vain keskimääräisiä sääolosuhteita, ei enää päivittäisen sään yksityiskohtia. Pitkän ajan ennusteet kertovatkin ennustejakson keskimääräisestä säätyypistä kuten korkeapaineesta, matalapaineesta, lämpimyydestä, kylmyydestä, sateisuudesta ja kuivuudesta.
”Pitkän ajan ennusteet eivät yleensä kerro onko talvi kylmä vai leuto vaan sen, kuinka suurella todennäköisyydellä talvi on kylmä tai leuto”, havainnollistaa tutkimusprofessori Alexey Karpechko Ilmatieteen laitokselta.
Pitkän ajan ennusteiden osuvuus riippuu vuodenajasta sekä alueesta, johon ennuste laaditaan. Paras osuvuus niillä on tropiikissa. Euroopassa käyttökelpoisia pitkiä ennusteita tehdään tällä hetkellä korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi.
Vaikka Euroopassa ennusteen osuvuus on vielä vaatimaton, ennusteet kehittyvät nopeasti ja niistä on tulossa yhä käyttökelpoisempia sääherkillä toimialoilla, kuten energian, matkailun, maatalouden, metsänhoidon ja vakuutuksen piirissä.
Lähde: Ilmatieteen laitos
Kuva: Pixabay