Tuoreen tutkimuksen mukaan perintö- ja lahjavero vaikuttaa useilla tavoilla niin perinnönsaajan, perinnönjättäjän kuin yritystenkin toimintaan. Osa veron vaikutuksista on positiivisia, osa taas negatiivisia ja käyttäytymistä vääristäviä. Järjestelmänä Suomen perintö- ja lahjavero on mutkikas, aiheuttaa hallinnollista taakkaa ja tuottaa siihen nähden vähän verotuottoja. Perintö- ja lahjavero ei myöskään näyttäydy oikeudenmukaisuuden tai tulonjaon uudelleenjakamisen näkökulmasta erityisen onnistuneena. Vero lankeaa suurelta osin keskiluokan maksettavaksi.
Suomessa on käytössä perintö- ja lahjavero, jonka mukaan perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta suoritetaan perintöveroa, jos perinnönjättäjä, perillinen tai testamentinsaaja asui kuolinhetkellä Suomessa. Lahjaveroa puolestaan suoritetaan, kun omaisuus siirtyy lahjana toiselle ja lahjanantaja tai -saaja asui lahjoitushetkellä Suomessa, tai jos lahja on kiinteää omaisuutta Suomessa.
Suomen tavoin monessa muussakin OECD-maassa on käytössä perintö- ja lahjavero. Perintöjä verottaa 23 OECD-maata, kun taas 12 maata ei peri veroa. Kymmenen OECD-maata, joissa on aiemmin ollut käytössä perintövero, on jo poistanut sen. Pohjoismaista Ruotsi poisti perintöveron vuonna 2005 ja Norja vuonna 2014.
Tänään julkistetun Etla-tutkimuksen Perintö- ja lahjaveron käyttäytymisvaikutukset (Etla Raportti 157) mukaan perintö- ja lahjavero vaikuttaa useilla eri tavoilla niin perinnönsaajan kuin perinnönjättäjän käyttäytymiseen. Osa näistä puoltaa veroa, osa taas puhuu sitä vastaan.
Tutkimustulosten mukaan perintö- ja lahjavero muun muassa vääristää perinnönjättäjän säästämispäätöstä, millä on negatiivinen vaikutus investointeihin ja sitä kautta talouskasvuun. Lisäksi perintö- ja lahjavero kannustaa perinnönjättäjää pienentämään työpanostaan ja eläköitymään aiemmin. Se myös lisää todennäköisyyttä, että varakkaat perinnönjättäjät muuttavat pois perintöjä verottavilta alueilta. Perinnönsaajan kohdalla perintövero puolestaan lisää työn tarjontaa.
– Perintöverokeskustelussa on tärkeä ymmärtää, mitä veron aiheuttamista käyttäytymisvaikutuksista todella tiedetään. Käyttäytymisvaikutukset ovat keskeisessä roolissa veron tehokkuuden kannalta. Vero vääristää niin perinnönjättäjän toimintaa, perinnönsaajan toimintaa kuin perinnöksi jätettyjen yritystenkin toimintaa, sanoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Ropposen mukaan yritysmyyntien todennäköisyys lisääntyy veron seurauksena. Samoin niiden investoinnit vähenevät ja kasvu hidastuu. Muutokset yritysten toiminnassa aiheuttavat puolestaan muutoksia myös muissa veropohjissa, kuten yhteisöveropohjassa.
Verot lankeavat suurelta osin keskiluokan maksettaviksi
Ruotsissa ja Norjassa keskeiset syyt perintöveron poistamiselle olivat hyvin samanlaiset. Perintö- ja lahjaveron katsottiin vaikeuttavan perheyritysten sukupolvenvaihdoksia, sen hallinnollinen taakka katsottiin suureksi ja tätä vasten kerätyt verotuotot pieniksi. Lisäksi vero sisälsi verosuunnittelumahdollisuuksia, eikä sitä koettu oikeudenmukaiseksi.
– Koska varakkaammat perinnönjättäjät muuttavat pois perintöjä verottavilta alueilta, he eivät tule veron piiriin samassa määrin kuin muut. Perintö- ja lahjavero ei näyttäydy tästä syystä oikeudenmukaisuuden tai tulonjaon uudelleenjakamisen näkökulmasta erityisen onnistuneena. Sen sijaan vero lankeaa suurelta osin keskiluokan maksettavaksi, toteaa Etlan Olli Ropponen.
Hänen mukaansa olisikin syytä huomioida monia seikkoja pohdittaessa verojärjestelmän tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta.
– Oikeudenmukaisuuden näkökulman osalta on syytä huomata, että veron epäoikeudenmukaisuus oli Ruotsissa ja Norjassa perintöveron poiston yksi keskeinen argumentti. Nyt julkaistun tutkimuksen tulosten kautta kannustan asiapitoiseen keskusteluun perintö- ja lahjaverosta myös Suomessa, Ropponen lisää.
Verotuksen tulevaisuutta pohdittaessa on huomioitava myös veron tuotto, joka pitäisi kompensoida muilla myös käyttäytymiseen ja oikeudenmukaisuuteen vaikuttavilla keinoilla, jos päädytään veron poistamiseen.