Reilu vuosi sitten pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus päätti, että ns. eläkeputki poistetaan asteittain, tavoitteena työllistää 9 000 henkilöä. Päätös koskee aikaisintaan vuonna 1965 syntyneitä.
– Sikäli kun tämäntyyppisiä toimia tehdään, ajankohta on oikea, sillä työnantajathan kertovat nyt lisääntyvästä työvoimapulasta, sanoo Laboren (entinen Palkansaajien tutkimuslaitos) johtaja ja Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Mika Maliranta STT:lle.
– Aina kun eläkeputken ikärajaa on nostettu, sillä ryhmällä, johon kiristys kohdistui, työllisyys on parantunut, Maliranta sanoo.
Eläkeputken vaikutuksia tutkinut tutkimusprofessori Tomi Kyyrä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa eläkeputki on motivoinut työnantajia iäkkäiden irtisanomiseen.
– On sosiaalisesti hyväksyttävämpää ja helpompaa irtisanoa ihmisiä, joiden toimeentulo on turvattu. Voi olla, että ammattiliitotkin ovat ajatelleet, että tämä on parempi vaihtoehto kuin irtisanoa nuorempia työntekijöitä, Kyyrä sanoo.
Valtiovarainministeriön (VM) budjettiosaston erityisasiantuntija Allan Seuri myöntää, että uudistus pienentää joidenkin ihmisten tuloja.
– Ymmärtääkseni hallitukselle päätös eläkeputken poistosta ei ollut helppo. Siksi haluttiin tehdä samalla uudelleen työllistymistä tukevia toimia kuten uusi muutosturvapaketti ja muutoksia palkkatukeen.
Työttömyysetuus suunnilleen puolittuu, kun eläkeputki vaihtuu työmarkkinatueksi. Vuonna 2020 työttömyysturva oli eläkeputkessa olevalla kuukaudessa keskimäärin 1 550 euroa, kun työmarkkinatuki oli 740 euroa.
– Verotuksen ja täydentävien etuuksien takia käytettävissä olevissa tuloissa ei ole näin paljon eroa, Seuri arvioi.
Seuri lisää, että vähintään 57-vuotiailla säilyy edelleen mahdollisuus tehdä töitä niin sanotusti tukityöllistettynä eli osallistumalla velvoitetyöhön, jolloin ansiopäivärahaoikeus palautuu.
Hallituksen esityksen mukaan eläkeputkessa olevien määrä oli vuoden 2020 lopussa vajaat 6 000.
Lähde: STT
Kuva: Pixabay