Muun muassa hiteistä ”Ainutkertainen”, ”Onnen kyyneleet” ja ”Iisimmin” tunnetun Sami Saaren tuoreessa elämäkertakirjassa Ainutkertainen Sami Saari käydään läpi suositun ja valovoimaisen soulmuusikon uraa sekä myös hänen elämänsä synkimpiä hetkiä.
21. tammikuuta 60 vuotta täyttävä Saari muistelee kirjassa muun muassa rakkaan ystävänsä ja soul-hengenheimolaisen Aki Sirkesalon kuolemaa. Sirkesalo, 42, hänen vaimonsa Johanna, 38, sekä perheen lapset Sampo, 8, ja Saana, 4, menehtyivät tapaninpäivänä vuonna 2004 tsunamissa, joka pyyhki Thaimaan Khao Lakin ylitse.
Saaren oli perheineen tarkoitus mennä Sri Lankaan (tsunami pyyhki pois myös kyseisen matkakohteen), mutta naisystävän raskauden vuoksi lääkäri ei suositellut pitkää matkaa Aasiaan, joten he päättivät mennä sen sijaan Kanariansaarille. He saivat kuulla tsunamista lentokoneessa paluumatkallaan Suomeen. Siitä alkoi Saaren elämän synkin vaihe.
Rakkaan ystävän ja hänen perheensä kohtalo, jota ei vielä tiedetty, oli alituisesti mielessä. Saari näki uutisista, että paikka, jossa Sirkesalon perhe oli ollut, oli pyyhkiytynyt kokonaan maan tasalle. Painajaismainen epätietoisuus jatkui pitkään, ennen kuin perheen ruumiit löydettiin lopulta ja kuljetettiin Suomeen noin neljä kuukautta tsunamin jälkeen.
Monet Saaren kappaleista oli tehty yhdessä Sirkesalon kanssa. Ne katosivat nopeasti radiosta ja rahantulo loppui saman tien. Saari kertoo kuulleensa jälkeenpäin tutuilta radiotoimittajilta, että heitä oli kielletty soittamasta soulmusiikkia Sirkesalon kuoleman jälkeen, koska se muistutti ihmisiä liikaa tsunamista.
– Mun matsku jäi pimeyteen sillä hetkellä. Neljäs oli hyvä levy, mutta se ei kokenut minkäänlaista nousua. Tsunami ja Akin kuolema veivät ymmärrettävästi kaiken huomion mediassa. Siitä alkoi mun elämässä ihan erilainen kausi. Meikäläisen soulkone alkoi sakata ja työt loppua, Saari kertoo kirjassa.
Saaren toinen lapsi syntyi helmikuussa 2005.
– Se oli tietenkin onnellinen asia, mutta muistan tämän hetken hyvin traagisena. Mun piti olla iloinen pojastani ja tulevasta elämästäni – ja samalla hyvästellä mun 22 vuotta kestänyt ystävyyteni Akin kanssa.
Kirjan mukaan suosittu soulmies oli ”poissa pelistä” seuraavat pari vuotta. Parisuhde alkoi rakoilla ja hän sairastui keskivaikeaan masennukseen.
– Ne olivat vaikeita aikoja, ehkä kaikkien vaikeimpia. Tuntui, ettei kukaan halua mua. Mua ei tarvita. Mä en saanut enää kitaristin pestiä mihinkään. Olin jo vakiintunut laulajaksi ja kitaristeja oli pilvin pimein. En kelvannut bändeihin, koska oli jotenkin noloa, että näkyvä solisti soittaakin ”vain” kitaraa bändissä. Mua ei kuultu radiossa eikä haluttu keikoille, koska mut muistettiin Akin kaverina.
Taloudelliset ongelmat jatkuivat ja jotta Saari ei olisi joutunut vararikkoon, sosiaalitoimisto kehotti häntä myymään asuntonsa ja elämään niillä rahoilla.
– Kaikki kaatui niskaan.
– Voin sanoa, etten mä selviytynyt siitä tilanteesta ihan täysin pistein. Jouduin käymään ja turvautumaan lääkäriin ja lääkkeisiin. Huomasin, että se yksi muutaman kuukauden kokeilu noista niin sanotuista lääkkeistä osoitti mulle, että se masennuslääke on hirvittävä monsteri.
Sirkesalo oli ollut tärkeä keskustelukumppani. Nyt Saari ei tiennyt, kenen kanssa olisi voinut puhua kokemastaan tragediasta. Hän ajautui erilleen perheestään ja vauvan tuomasta onnesta. Myös olut alkoi maistua liiankin usein. Hän sanoo, ettei muista juuri mitään pari vuotta kestäneestä kotitissuttelusta.
Hän sai otettua itseään niskasta vasta sen jälkeen, kun pojan äiti oli ottanut lapsen kainaloonsa ja häipynyt ovesta ulos. Kuukausia myöhemmin hän pääsi eroon lääkkeistä, sai korkin kiinni ja huomasi soittamisen ja laulamisen auttavan, kuten lapsuudessaan.
– En halunnut kuulla enkä nähdä mitään. Olin huoneessani kitaran kanssa turvapaikassa. Siltä musta tuntuu edelleenkin. Kun soitan ja laulan, tunnen olevani oikeassa paikassa.
Laura Parkon kirjoittama Ainutkertainen Sami Saari (Docendo) julkaistiin 20.1.2022.
