Torstaina 3.2. julkaistussa Jani Uotilan toimittamassa äänikirjassa Toni Nieminen – Olympiasankari ja ihminen (Audiomaa) nyt 46-vuotias entinen mäkikotka kertoo avoimesti elämänsä ylä- ja alamäistä.
Toni Nieminen voitti kaudella 1991–1992 mäkiviikon, maailmancupin sekä 1992 Albertvillen talviolympialaisissa kultaa joukkuemäessä ja suurmäessä sekä pronssia normaalimäessä.
Varhainen jättimenestys toi Niemiselle myös ongelmia, sillä 16-vuotias poika oli yhtäkkiä median ja koko Suomen keskipisteessä. Kaksi vuotta myöhemmin Nieminen hyppäsi ensimmäisenä ihmisenä hyväksytysti yli 200 metriä, tarkalleen 203 metriä, mutta hänen ennätyksestä lahjaksi saamansa Mercedes-Benz syöksi hänet taloudellisiin vaikeuksiin. Nieminen muistelee auton listahinnan olleen Suomessa 399 000 markkaa, joten hän joutui maksamaan siitä lahja-, tulo- ja autoveroa noin 200 000 markkaa.
– Taloudellisestihan minä olin silloin jo lähestulkoon yhtä lahjakas kuin tänä päivänäkin, hän nauraa.
Niemisen railakas elämäntapa ja syrjähyppy johtivat vuonna 2013 ensimmäiseen avioeroon, joka oli Niemiselle kova paikka. Naisia alkoi tulla ja mennä ja talous jatkoi syöksykierrettään. Nieminen sanoo, että hänellä on ollut ”helpostikin kuusinumeroinen summa” ulosotossa.
Vuonna 2019 tilanne äityi niin ahdistavaksi, että Nieminen paljastaa alkaneensa ajatella itsemurhaa.
– Mä kärsin, ja rahat oli ihan totaalisen loppu. Mietin, että jotain tarvitsisi tehdä. Olin tupakalla Oulun asuntoni takapihalla, ja istuskelin siinä, että jumalauta, mihin suuntaan ja miten. Kuulin kuinka juna meni hetken matkan päässä ja kuului se ääni, että juna menee kiskoilla. Myönnän, että siinä polttelin tupakkaa ja mietin, että missä menee lähin junarata, ja mikä on junan aikataulu.
Niemisen voimavarat olivat täysin lopussa.
– Tässä kohtaa sitten astuu kuvaan eräs entinen urheilija, Palanderin Kalle, Nieminen sanoo.
Nieminen ja Palander olivat perustaneet vuonna 2017 henkisen valmentautumisen konsultaatiota antavan yrityksen Herkät herrasmiehet. Kaksikko ei ollut kuitenkaan ollut pitkiin aikoihin missään yhteyksissä, joten Palanderin yhteydenotto oli yllätys.
– Kalle soitti mulle ja kysyi, että miten menee. Hän sanoi lukeneensa ja seuranneensa (elämääni) ja ajatellut, että nyt pitää soittaa, että miten menee. Kallelle suurin piirtein sanoin, että paskaako tässä. Emme olleet Kallen kanssa olleet missään tekemisissä ennen sitä. Sanoin, että tässä polttelen tupakkia ja mietin että hyppäänkö junan alle vai mitä tässä tekisi. Siinä kohtaan Kalle otti sen vitsinä.
Palanderin positiivinen jutustelu sai Niemisen heräämään synkkyydestään.
– Ajattelin, että tämä tarina ei voi olla tässä. Tämä ei vain voi päättyä näin. Vaikka olin aivan loppu, aivan rikki, voimavaroja ei yhtään, rahaa ei yhtään, eikä mitään muutakaan muuta kuin ne lapset, Nieminen sanoo.
Tällä hetkellä Niemisen taloudellinen tilanne on hiljalleen kohenemassa ja uusi parisuhdekin kukoistaa.
– Nykyinen puolisoni on verohallinnolla töissä, ja sanoinkin yksi aamu, että enpä olisi uskonut hetki sitten herääväni tilanteessa, jossa verottaja kyselee keskellä yötä, että onko Niemisellä peitto hyvin, hän nauraa.
