Sisä-Suomen poliisilaitoksen valtakunnallinen tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikkö on havainnut huolestuttavan trendin, jossa rikolliset käyttävät yhä enemmän pikaviestipalveluita, kuten WhatsAppia, Signalia ja Telegramia, toteuttaakseen petosrikoksia. Poliisin mukaan rikolliset pyrkivät ohjaamaan uhrien yhteydenpitoa pois perinteisistä viestintäkanavista ja siirtämään sen suoraan pikaviestipalveluihin, mikä tekee rikosten tunnistamisesta ja torjumisesta entistä vaikeampaa.
Uhrin huijaaminen pikaviestipalvelun kautta
Tietoon on tullut tapauksia, joissa rikolliset ovat lähestyneet uhreja pikaviestipalvelujen kautta, usein esiintyen suomalaisten pankkien tai viranomaisten edustajina. Yhteydenotto saattaa alkaa puhelimitse tai tekstiviestillä, mutta pian sen jälkeen yhteydenpito siirretään pikaviestipalveluun. Tavoitteena on usein kalastella uhrin verkkopankkitunnuksia tai saada uhri tekemään kiireellisiä maksuja tililtään. Rikoslainsäädännön mukaan pankit ja viranomaiset eivät koskaan pyydä asiakkaitaan siirtämään keskusteluja pikaviestipalveluihin eivätkä kysy verkkopankkitunnuksia tai henkilökohtaisia tietoja.
Rikoskomisario Janne Sievänen korostaa, että pankit ja viranomaiset toimivat itsenäisesti asiakkaidensa varojen turvaamiseksi ja tekevät tarvittavat toimet omilla turvallisilla järjestelmillään. “Pankin työntekijät eivät koskaan tarvitse asiakkaidensa verkkopankkitunnuksia tai maksuvahvistuksia heidän tilitapahtumien käsittelemiseksi”, Sievänen kertoo. Hän myös muistuttaa, että huijauspuheluissa tai -viesteissä kiireen tunne ei ole huijaamisen ainoa merkki – joskus huijausprosessi voi kestää useita tunteja.
Tunnistautuminen ja varovaisuus ovat avainasemassa
Poliisi varoittaa kansalaisia olemaan luovuttamatta yksityiskohtaisia tietojaan kenellekään, joka lähestyy heitä epäilyttävällä tavalla, sillä rikolliset voivat hyödyntää näitä tietoja myöhemmin. Yhteydenotoissa, jotka liittyvät rahaliikenteeseen, on aina syytä olla erityisen varovainen ja epäluuloinen, erityisesti jos toimia vaaditaan kiireellisellä aikarajalla.
Sieväsen mukaan pankit ja viranomaiset eivät koskaan pyydä asiakkailtaan tunnistautumista tai rahansiirtojen hyväksymistä pikaviestipalveluissa. “Jos yhteydenotossa on epäilyttävää kiirettä tai pyydetään luovuttamaan tärkeitä tietoja, on syytä suhtautua siihen varauksella ja varmistaa sen aitous ennen kuin tekee mitään toimenpiteitä”, hän neuvoo.
Poliisi ja pankit tekevät jatkuvasti yhteistyötä tietoverkkoavusteisten rikosten estämiseksi ja varmistavat asiakkaidensa turvallisuuden. Kansalaisia kehotetaan olemaan valppaina ja ilmoittamaan viranomaisille epäilyttävistä yhteydenotoista, jotta tällaiset rikokset voidaan estää.
Vinkkejä turvassa pysymiseen:
- Älä koskaan luovuta henkilökohtaisia tietojasi tai verkkopankkitunnuksiasi tuntemattomille.
- Pankit eivät koskaan pyydä vahvistuksia tai tunnistautumista pikaviestipalveluissa.
- Ole erityisen varovainen, jos yhteydenotto liittyy kiireellisiin rahansiirtoihin.
- Ilmoita epäilyttävistä yhteydenotoista viranomaisille.
Pysymällä valppaina ja noudattamalla näitä neuvoja voi suojautua petosrikoksilta ja minimoida henkilökohtaisten tietojen väärinkäytön riskin.