Entinen nyrkkeilijä Eva Wahlström, 42, teki sometililleen päivityksen, jossa totesi olevansa lasten sekä nuorten liikkumisesta huolissaan ja kertoi myös ajatuksiaan lasten kehotunnekasvatuksesta:
”Ajatuksia lasten kehotunnekasvatuksesta.
Mua huolestuttaa, että nykyihminen on alkanut vieraantumaan omasta kehostaan. Lasten ja nuorten liikuntatulokset ovat huolestuttavia ja monet lapset eivät pääse enää edes kyykkyyn. Mielihyvä löytyy vaivattomammin muusta kuin liikkumisesta, eikä kehoa enää ”tarvita” tuottamaan iloa tai jännitystä. Teknologian ja lääkkeiden kehitys vaikuttavat siihen, että kehoa ja sen signaaleja on helppo ohittaa ja hiljentää. Samalla keskittymisvaikeudet ja väkivalta lisääntyy.
Samalla tavalla, kun lapselle opetetaan aakkoset ja numerot, tulisi lapsille opettaa kehon kyvyistä, eli kehontuntemusta. Keho osaa, muistaa ja tietää paljon asioita.
Lapsilla on oikeus saada kehollinen pohja, joka luo mahdollisuuksia heille tulevaisuudessa. Ei pelkästään liikunnallista pohjaa huippu-urheiluun, vaan pohjaa lähes kaikkeen, mitä ihminen parhaimmillaan on. Kehontuntemus ja – ymmärrys mahdollistaa niin paljon asioita, kuten psyykkeen ja hermoston tasapainoa, läheisyyden antamista ja vastaanottamista. Se on pohja itsetunnolle, läsnäololle ja jonain päivänä seksuaalisuudelle.Vain olemalla yhteydessä kehoomme, voimme kunnioittaa sitä.”
Eva jatkoi kertomalla, että paras opettaja tässä asiassa on oma esimerkki:
”Ei vaadi ihmeitä luodakseen kehollista ja liikunnallista pohjaa lapsen elämään. Oma esimerkki on paras opettaja, mutta se ei vaadi sitäkään. Muutama juttu:
– Luonto tarjoaa lapselle motorisia taitoja, kehittäviä haasteita, kuten kiipeämistä, roikkumista, tasapainottelua, hyppimistä.
– Kysy lapselta .miltä hänestä tuntuu, kun tekee erilaisia asioita? Miltä susta tuntuu kun juokset? Missä se tuntuu? Entä mistä tulee hyvä olo?
– Anna lapsen rohkeasti kokeilla rajoja. Lasta pitää tietysti suojella loukkaantumisilta, mutta pienet tömähdykset, naarmut, kaatumiset ja kastumiset vahvistavat lapsen kehontuntemusta ja itsetuntoa.
– Ei kannata kieltää ja pelotella vaaroista, ellei ole tarpeen. Tykkään kun Niku pyytää Eliaa olemaan tarkka, eikä varovainen. Lapset (ja aikuisetkin) kehittyy parhaiten ”turvallisella vaaravyöhykkeellä”. Kokemalla oppii.
– Harvoin kannattaa pureskella kaikki valmiiksi lapselle. Lapsi oppii ongelmanratkaisua, määrätietoisuuttja sitkeyttä, kun joutuu tsemppaamaan.”
Alta tai suoraan Instagramista voit tsekata tämän postauksen, jossa on mukana video lapsesta liikkumassa luonnossa.
Artikkelikuva: Instagram