Kohu Astra Zenecan koronavirusrokotteen ympärillä ei ota laantuakseen.
Useimmat Euroopan maat ja lopulta myös Suomi päättivät keskeyttää Astra Zenecan koronarokotteen käytön sen jälkeen, kun sen epäiltiin kasvattavan veritulppariskiä.
Monet muut maat ovat sittemmin jatkaneet rokotteen käyttöä ja THL päätti viime viikolla, että Suomessa jatketaan toistaiseksi rokotteen käyttöä alkaen tänään 29.3. siten, että sitä annetaan vain 65 vuotta täyttäneille, koska kaikki rokotteeseen mahdollisesti liittyvät veritulppatapaukset on havaittu nuoremmilla ikäryhmillä.
Syöpäriski?
Mehiläisen lääkärinä toimiva Pekka Timonen julkaisi toissa viikolla Facebookissa Astra Zenecan koronarokotteesta henkilökohtaisen kannanoton, jonka mukaan siitä mahdollisesti aiheutuvaa veritulppariskiä ”paljon isompi uhka” olisi syöpäriski.
Virologian professori kiistää
Iltalehti tiedusteli Timosen väitteen todenperäisyyttä Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Sakselalta.
Sakselan mukaan geeniterapiavektoreissa, jotka perustuvat retroviruksiin (liittyvät osaksi potilaan DNA:ta), ”tämmöinen syöpäriski on, mutta sitäkin on onnistuttu vuosien varrella pienentämään”.
– Toki lähes kaikkien virusten perimän osia on voitu poikkeustapauksena havaita joutuneen osaksi solun DNA:ta, mutta tämä on adenoviruksilla niin harvinaista, että sillä ei ole merkitystä, eikä syöpäriskiä ns. insertionaalisen mutageneesin välityksellä näin ollen muodostu. Ja mitään siihen viittaavaa ei myöskään adenovektoreiden laajamittaisesta käytöstä huolimatta ole havaittukaan, Saksela vastaa IL:lle.
Sakselan mukaan geeniterapiakäytössä on myös niin sanottuja AAV-vektoreita, ”adeno-associated virus”, jotka liittyvät pysyväksi osaksi hoidettavan solun perimää ja että Timosen viittaaman koirien syöpätutkimuksen sitaatit liittyvät AAV-terapiaan.
– Tätä aivan eri ryhmään (parvovirukset) kuuluvaa virusta voi asiantuntemattoman olla helppo nimensä takia sekoittaa adenoviruksiin, Saksela sanoo.
Mehiläisen lääkäri pysyy kannassaan
Timonen pysyy edelleen kannassaan, mutta myöntää, että varmaa tietoa syöpäriskistä ei ole.
– Mitä se proteiini tekee pitkäaikaisesti, luultavasti ei mitään, mutta kuka pystyy sanomaan varmuudella.
Iltalehti vielä kysyy Timoselta, että eikö hän luota siihen, että rokotteiden tutkimisesta vastaavat tahot olisivat nostaneet asian esille, jos syöpäriski olisi oikea ongelma.
– En ole siitä ollenkaan varma, Timonen vastaa.
Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo korostaa Iltalehdelle, että yksittäisen henkilön somekannanotot eivät edusta yhtiön näkemystä. Lahdensuon mukaan ”asiaa selvitetään sisäisesti ja tehdään tarvittaessa toimenpiteitä”. Mehiläinen kannustaa edelleen kaikkia rokottautumaan sen mukaisesti, miten rokotteita tarjotaan eri väestöryhmille.
Pekka Timonen on perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokas.
Kuva: Facebook / Pekka Timonen