Imetys liitetään usein lämpöön, rakkauteen ja läheisyyteen – mutta monelle äidille se tuo mukanaan myös jotain muuta: ahdistusta, ärtyneisyyttä ja toivottomuutta, jopa ilman näkyvää syytä. Kyse voi olla imetysmasennuksesta tai ilmiöstä nimeltä D-MER (dysphoric milk ejection reflex), jossa hormonimuutokset maidon herumisen yhteydessä laukaisevat voimakkaita, negatiivisia tunteita.
Kuin olisi tehnyt jotain pahaa – ilman mitään syytä
Kahden lapsen äiti Maisa kertoo, että hän alkoi kokea epämääräistä ahdistusta aina imettäessään – tai jopa silloin, kun maitoa nousi itsestään.
– Se tunne oli niin selittämättömän synkkä, kuin syyllisyys jostain, mitä en ollut tehnyt. Tuntui pahalta ilman selitystä, Maisa kuvailee.
Maisa kertoo, että muuten kaikki oli hyvin: vauva nukkui, parisuhde oli kunnossa ja tukiverkko oli olemassa. Silti jokainen päivä oli täynnä tunnetta, jolle hän ei löytänyt sanoja – eikä varsinkaan lohtua.
Miksi en vain nauti?
Moni imetysmasennuksesta kärsivä äiti syyllistyy helposti siitä, että ei osaa ”nauttia vauvavuodesta”.
– Tuijotin vauvaa ja yritin pakottaa itseni tuntemaan kiitollisuutta ja iloa, mutta sisälläni oli vain painava levottomuus. Olin poissaoleva, vaikka olin fyysisesti läsnä, Maisa sanoo.
Ahdistus puristi rintalastan alta ja sai arjen tuntumaan ylivoimaiselta.
En halua lopettaa imettämistä – mutta kaipaan vapautta
Sussu, yhdeksänkuisen vauvan äiti, kertoo kokeneensa samankaltaista ahdistuneisuutta jo raskausaikana. Hänen kohdallaan tunne ei ole pelkästään hormonaalinen – vaan myös vapauden kaipuuta.
– Lapsi on täysin riippuvainen minusta. Isä ei kelpaa lohduttajaksi, ja minä olen jatkuvasti kiinni. Välillä tuntuu, ettei omaa tilaa ole enää lainkaan, Sussu kertoo.
Hän haluaisi imettää pitkään, mutta pohtii jaksamistaan:
– Jos imetys loppuisi aikaisemmin, ehkä elämä tuntuisi hieman kevyemmältä.
Imetysmasennus on todellinen – ja siitä saa puhua
Imetysmasennuksesta ei puhuta paljon, sillä äitiys ja imetys mielletään usein pelkästään positiivisiksi kokemuksiksi. Siksi moni tuntee syyllisyyttä siitä, että kaikki ei tunnu hyvältä – vaikka juuri silloin apu olisi tärkeintä.
Jos imetys aiheuttaa jatkuvaa ahdistusta tai masennuksen oireita, tukea kannattaa hakea neuvolasta tai perhetyön kautta. Myös vertaistuki voi helpottaa oloa.
– Tunteita ei voi komentaa, mutta niitä voi jakaa. Se helpottaa, Maisa sanoo.
Lähde: VAU