Missä ja milloin kala syö parhaiten? Kuinka lähellä toista saa kalastaa? Säikähtävätkö kalat ääntä? Nappaa viehepakkiin nämä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön neuvot.
Lähes joka kolmas suomalainen harrastaa kalastusta, ja onkeen on viime aikoina tarttunut yhä useampi. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kyselytutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia haluaisi kalastaa nykyistä enemmän.
– Yleisimmät kalastuksen estävät syyt ovat ajan puute ja kalapaikkojen sijainti liian kaukana. Kynnystä voi korottaa myös tiedon puute hyvistä kalapaikoista, kertoo tiedottaja Jaana Vetikko.
Mihin kalastamaan?
Vetikon mukaan parhaita kalapaikkoja ovat paikat, joissa pohja on rikkonainen ja kaloille löytyy sopivaa ravintoa, esimerkiksi vedenalaisten kivikkojen ja kaislikoiden reunat ja tuulenpuoleiset rannat.
Hän suosittelee tutustumaan kalastuspaikkaan jo ennalta ja noudattamaan sen alamittoja, rauhoitusaikoja ja muita sääntöjä. Lisäksi on otettava huomioon, ettei kalastaessa saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa ja häiriötä ympäristölle, muille vesilläliikkujille, muulle luvalliselle kalastukselle tai rannan omistajalle, kuten mökkiläisille.
Järjestön kalatalousasiantuntija Janne Antila kannustaa suosimaan myös lähikalastusta keskellä kaupunkia.
– Urbaanit rannat ovat yllättävän kalaisia ja niihin pääsee usein vaikka julkisilla kulkuneuvoilla. Parhaillaan on myös käynnissä matalan kynnyksen Street fishing -kilpailukiertue, jossa etsitään eri kaupunkien etevimpiä katukalastajia, Antila vinkkaa.
Otolliset olosuhteet
Kalan syöntiin vaikuttavat vesistön lisäksi sää- ja muut olosuhteet. Kysely paljasti myös niihin liittyviä yleisiä uskomuksia. Esimerkiksi noin joka kolmas suomalainen uskoo, että kala syö paremmin aikaisin aamulla tai sadesäällä.
– Tämä pitää paikkansa monin paikoin ja useammalla kalalajilla, mutta yhtä hyvin paras ottihetki voi olla keskellä päivää tai illan hämärässä, Jaana Vetikko toteaa.
Yleinen käsitys on myös se, että kalastaessa ei kannata puhua, koska kala syö äänen vuoksi huonommin.
– Itse asiassa kalat voivat reagoida herkemmin rannalla tömistelyyn, eivät niinkään puheääneen, Vetikko tarkentaa.
Luvat ja maksut kuntoon
Monia mietityttävät myös kalastuksen luvat ja maksut. Kalastonhoitomaksuun Vetikolla on yksinkertainen sääntö: Se pitää maksaa, jos on 18–64-vuotias ja harrastaa jotain muuta kalastusta kuin onkimista, pilkkimistä ja silakan litkaamista.
Vesialueen omistajalta puolestaan tarvitaan lupa, jos käyttää useampaa kuin yhtä vapaa samanaikaisesti tai kalastaa pyydyksellä, kuten katiskalla tai verkolla. Luvan vaatii myös erityiskalastuskohteilla tai vaelluskalajokien koski- ja virta-alueilla kalastaminen.
Muista vastuullisuus
Vetikko toteaa, että kalastamaan oppii lopulta vain kalastamalla ja varsinkin aloittelijan kannattaa jättää saalispaineet kotiin. Luontoelämykset ovat tärkeä osa harrastusta. Koko perheen kalaretket eväineen ovat mukavaa yhdessäoloa ja kasvattavat lapsia terveeseen luontosuhteeseen, tulee saalista tai ei.
Vetikko kehottaa silti aina miettimään etukäteen, miten mahdollisen saaliinsa kanssa aikoo toimia. Alamittaiset kalat tulee ja suurkalakokoon yltäneet kannattaa vapauttaa ripeästi. Vastuullinen kalastaja panostaa paitsi ajanmukaisiin kalastusvälineisiin, myös kunnollisiin pyynnin apuvälineisiin ja kalan käsittelyvälineisiin.
– Vastuulliset toimenpiteet välittömästi pyyntihetken jälkeen takaavat myös kalan laadun. Jokainen saalistaan arvostava opettelee säännön: tainnuta – verestä – perkaa – jäähdytä, Vetikko muistuttaa.
Tietoa kyselytutkimuksesta:
SynoInternational suoritti Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tilaaman kyselytutkimuksen huhti-toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1 007 henkilöä, ja vastaajien ikähaarukka oli 18–80 vuotta. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa vapaa-ajankalastukseen liittyviä tapoja, mielipiteitä ja asenteita.
Tietoa julkaisijasta:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000 kalastuksen harrastajaa.
Vuonna 2020 järjestö viettää 20-vuotisjuhlaansa. Juhlavuosi näkyy pitkin vuotta eri puolella Suomea tapahtumin, tempauksin ja haastein. SVK:n tavoitteena on, että vuonna 2020 koko Suomi kalastaa yhdessä!
Kuva: Pixabay