Hyvinvointivalmentaja Karita Tykkä (o.s. Tuomola), 45, on vuoden 1997 Miss Suomi ja vuoden 1998 Miss Baltic Sea. Hän on myös juontanut monia televisio-ohjelmia, kuten Kaunis olo ja Elixir.
Karita muisteli tiistaina 1.2. Instagramissa vuosi sitten tapahtunutta musertavaa hetkeä. Alla kaunis ja koskettava kirjoitus kokonaisuudessaan.
”Tänään, siitä on kulunut tasan vuosi. ❤️
Tunsin rauhaa, vaikka olin juuri menettänyt yhden elämäni tärkeimmistä ihmisistä – äitini. Olin juuri parkkeeraamassa autoa ja menossa kampaajalle, kun puhelin soi. Se oli isäni, ja sisälläni tiesin, mitä hän kertoisi. Tuntuma oli oikea – ”Äiti lähti juuri”. Maailma pysähtyi ja samalta seisomalta lähdin ajamaan isän luokse Tammelaan.
Helmikuun kalpea aurinko paistoi viistosti taivaanrannasta. Lumikinokset kimaltelivat tienposkessa kuin röykkiöt timantteja – olin haltioitunut maiseman kauneudesta. Suuret kyyneleet vierivät poskillani. Tuntui raadolliselta ja epäoikeudenmukaiselta, että äitini, joka ei olisi halunnut mitään niin paljon kuin elää, kuoli vain 69-vuotiaana. Samaan aikaan koin kuitenkin ihmeellistä turvaa; sellaista, jota en koskaan aiemmin ollut kokenut. Näin maailman kauneuden, ja se sai minut hymyilemään – suuressa surussani koin myös valtavaa kiitollisuutta ja rauhaa, jollaista en koskaan ollut kokenut.
Päästessäni perille, oli äiti juuri ehditty viedä pois. Romahdin.
En ollut koskaan nähnyt ruumista. Nyt näkisin – oman äitini. Minulle oli tärkeää päästä vielä kerran näkemään ja hyvästelemään hänet, vaikka tiesinkin, ettei hän enää ole siellä. Uskon, että vaikka fyysinen keho muuttuu maaksi, ei sielu kuole koskaan, ja kun näin äitini kuolleena, ymmärsin syvästi, että jäljellä todella oli vain kuori. Äidin sielu oli jossain muualla – itse asiassa juuri siinä, ihan lähellä, meidän ympärillämme. Vaikka olin pohjattoman surullinen ja eksyksissä, sillä rakkaudellani äitiä kohtaan ollut enää kotia, tiesin kuitenkin sisimmässäni äidin olevan kanssani – minussa, siskossani, isässäni, kodissamme, pojassani Lucassa ja kaikissa ihmisissä ja asioissa, joihin hän oli elämänsä aikana vaikuttanut.
Olisin tehnyt mitä tahansa, jotta äiti olisi voinut hengittää, hengittänyt puolestaan, mutta sitä vaihtoehtoa ei minulle annettu. Nyt jokainen hengenveto tuntuu etuoikeudelta, lahjalta.
Äiti, minulla on ikävä sinua – mutta älä huoli, meillä on kaikki hyvin täällä.
Rakastan sinua, enkä unohda koskaan.
Kiitos, kun kuljet kanssani. ❤️”
Alla olevaan julkaisuun on myös liitetty kaksi herkkää kuvaa ja videota.
Kuvat: Instagram