Kulttuuri ei ole menoerä vaan investointi. Näin viestittiin torstaina, kun useiden puolueiden edustajat kokoontuivat keskustelemaan luovan alan tulevaisuudesta kunnissa. Paikkana oli Helsingin Musiikkitalo, missä Luovat ry:n järjestämä kuntavaalipaneeli kokosi kulttuuriväen ja poliitikot yhteen.
Kulttuuri vai kuntatalous?
Keskustelu kävi kuumana – eikä syyttä. Kunnat rahoittavat vuosittain lähes 500 miljoonalla eurolla suomalaista kulttuuria, mutta yhä useammassa kunnassa talouden realiteetit painavat vaakakupissa enemmän kuin visiot elinvoimasta.
– Tekisi mieli sanoa, että sakset seis, mutta kun en pysty! myönsi kansanedustaja Marko Kilpi (kok.), viitaten valtion velkaantumiseen ja vaikeisiin päätöksiin.
Silti kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että kulttuuri on hyvinvoinnin ja kasvun moottori – eikä vain kulu, josta voi leikata kevyin perustein.
Leikkausten vaikutukset huolestuttavat
Paneelissa esiintyneet mm. Tarja Filatov (sd.), Sofia Virta (vihr.) ja Tuomas Kettunen (kesk.) nostivat esiin huolen siitä, että pienissä kunnissa kulttuuripalvelut ovat vaarassa kadota kokonaan.
– Kulttuuria ei ole ilman tekijöitä. Ei voi olettaa, että vapaaehtoiset pyörittävät kaiken, Virta totesi. Hän peräänkuulutti myös kulttuurileikkausten perumista ja pitkäjänteistä tukea kulttuurilaitoksille.
Myös Veronika Honkasalo (vas.) painotti taiteen itseisarvoa:
– Maksuton taidetarjonta ei voi perustua ilmaistyölle.
Ratkaisuehdotuksia pöydällä
Kulttuurin rahoituksesta ei puhuttu vain valtionvaroin. Useat panelistit toivat esiin mahdollisuuksia yhteistyöhön yritysten ja yksityisten lahjoittajien kanssa.
– Miksei yritys voisi olla kulttuuritapahtuman kummi? ehdotti Tiina Sinkkonen (kd.)
– Lahjoituksia voitaisiin kannustaa verotuksellisesti, lisäsi Kike Elomaa (ps.)
Kulttuurista vetovoimaa kunnille
Luovat ry:n puheenjohtaja Vappu Aura sekä edunvalvontajohtaja Lauri Kaira muistuttivat avauksessaan, että hyvät kulttuuripalvelut eivät ole vain sivistyksen asia – ne ovat osa kunnan vetovoimaisuutta ja elinkeinopolitiikkaa.
– Fiksut kunnat houkuttelevat luovan alan osaajia ja yrittäjiä. Kulttuurin euro on järki-investointi, Kaira painotti.