Yksityisellä sosiaalipalvelualalla tiistaina alkanut lakko vaikuttaa arkeen hoivayksiköissä ja laitoksissa. Lakko alkoi 17.2.2026 kello 00.01 ja päättyy 19.2.2026 kello 23.59. Lakkoon osallistuu muun muassa lähihoitajia sekä laitosten ruokahuollosta ja siivouksesta vastaavaa henkilöstöä.
Perushoito turvataan, virikkeellisyydestä voidaan tinkiä
Lähi- ja perushoitajia edustavan SuPerin puheenjohtajan Päivi Inbergin mukaan lakko näkyy arjessa nopeasti, vaikka henkeä ja terveyttä vaarantavaa työtä ei jätetä tekemättä. Lakon aikana sovittua suojelutyötä annetaan, jotta potilaiden ja asiakkaiden turvallisuus säilyy.
Inbergin mukaan lakon aikana hoidetaan perusasiat, kuten hygienia, lääkkeet ja ruokailut. Tehtäviä joudutaan priorisoimaan, ja esimerkiksi virikkeellinen toiminta ja arjen lisäsisältö voivat jäädä pois, jos henkilöstöä ei ole riittävästi kattamaan kaikkea.
Suojelutyö määrittää, mitä tehdään myös työtaistelun aikana
Suojelutyöllä tarkoitetaan työtä, joka on välttämätöntä hoitaa myös työtaistelun aikana. Suojelutyön turvaamista koskeva laki tuli voimaan kesäkuussa 2025, ja sen tavoitteena on varmistaa, ettei työtaistelu vaaranna kenenkään henkeä tai terveyttä.
Työnantajia edustavan Hyvinvointiala Hali ry:n työmarkkinajohtaja Kati Virtanen arvioi, että lakko tuntuu arjessa, mutta tilanteesta pitäisi selvitä ilman vakavia seurauksia. Hänen mukaansa toiminta hankaloituu, mutta henkeä ja terveyttä vaarantavia tilanteita ei pitäisi syntyä.
Ruokahuolto ja siivous voivat aiheuttaa ketjureaktion
JHL on rajannut hoitotyötä tekevät lakon ulkopuolelle, mutta vaikutuksia odotetaan erityisesti siivouksessa, laitoshuollossa ja ruokahuollossa. JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström arvioi, että heijastusvaikutukset alkavat nopeasti, jos tukipalvelujen toiminta häiriintyy. Käytännössä esimerkiksi ruokahuollon viiveet ja puutteet siivouksessa voivat näkyä yksiköiden arjessa jo lyhyessä ajassa.
Kiista sovintoehdotuksesta jakoi liitot ja työnantajat
Taustalla on erimielisyys yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta. SuPer kertoo olleensa valmis hyväksymään valtakunnansovittelijan viimeisimmän sovintoehdotuksen, jossa palkankorotuksia kohdennettiin lähihoitajille. SuPerin mukaan ehdotus oli heidän näkökulmastaan oikeudenmukainen.
Sen sijaan JHL ja Hali ry hylkäsivät ehdotuksen. SuPer katsoo, ettei lähihoitajien työtä arvostettu riittävästi. JHL:n Ekström sanoo, että tavoitteena on saada kestävä palkkaratkaisu sekä lähihoitajien että muiden ammattilaisten osalta. Hali ry:n Virtasen mukaan ehdotuksessa palkankorotukset kohdistuivat väärin, ja heidän tavoitteensa olisi kohdentaa korotuksia erityisesti alalle tuleville vetovoiman lisäämiseksi.
Lähde: IL