Kouluruoan suosio on laskenut jyrkästi vain kahdessa vuodessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore kouluterveyskysely paljastaa, että enää vain 56 prosenttia yläkoululaisista syö koululounaan päivittäin. Kaksi vuotta sitten luku oli yli 60 prosenttia.
Erityisen selvästi pudotus näkyy tyttöjen vastauksissa – heidän kouluruokailunsa on vähentynyt dramaattisesti.
THL:n tutkimuspäällikkö Susanna Raulio sanoo, ettei nopealle muutokselle löydy yhtä selkeää selitystä.
– Yleislaatu ja maku ovat saaneet heikompia arvioita kuin ennen, mutta mikään yksittäinen tekijä ei selitä näin suurta pudotusta, erityisesti tyttöjen osalta, Raulio toteaa.
Nuoret valitsevat mieluummin energiajuoman kuin lounaan
Moni nuori korvaa kouluruoan kaupan eväillä. Lahdessa koululaiset Evana Kanov ja Lahja Kallinen kertovat käyvänsä lähikaupassa pari kertaa viikossa hakemassa donitseja, keksejä tai energiajuomia.
– Jos kouluruoka ei maistu, mennään kauppaan. Eväisiin kuluu monta kymppiä kuussa, Kallinen kertoo.
Aino Laitila ja Minea Linnamäki myöntävät jättävänsä koululounaan usein väliin.
– Jos ruoka on pahaa, en syö. Salaatit ovat usein kuivia ja vanhan näköisiä, Laitila sanoo.
Moni oppilas kaipaa enemmän vaihtoehtoja ja tuoreempaa, houkuttelevampaa ruokaa.
Asiantuntijat huolissaan: ateriarytmi vinoutuu
Opetushallituksen opetusneuvos Marjaana Manninen pitää kehitystä huolestuttavana.
– Osa oppilaista ei syö lainkaan koulupäivän aikana. Moni jättää myös aamupalan väliin – se vinouttaa koko päivän ruokarytmiä, Manninen sanoo.
Syyksi hän näkee myös kouluverkon muutokset. Kun pienet koulut ovat kadonneet ja tilalle on tullut suuria yksiköitä, ruokailutilat eivät aina palvele kaikkia.
– Yhdessä koulussa voi olla yli tuhat oppilasta ja vain yksi ruokasali. Ateriointiin jää liian vähän aikaa ja meluisa ympäristö vähentää viihtyvyyttä, Manninen huomauttaa.
Vanhempien rooli ratkaiseva
THL:n Raulio muistuttaa, että ilmiö ei ratkea vain koulujen toimenpiteillä.
– Vanhemmat antavat rahat, joilla lapset ostavat välipaloja. Lisäksi monella on omia huonoja muistoja kouluruoasta, jotka eivät enää vastaa tätä päivää, hän sanoo.
Opetushallituksen tavoitteena on, että kaikki oppilaat syövät kouluruoan vuoteen 2030 mennessä. Työtä sen eteen tehdään parhaillaan kouluruokailufoorumissa, joka etsii uusia ratkaisuja houkutella nuoret takaisin ruokasaliin.
Fakta: kouluruokailun suosio romahti
-
Vuonna 2023 koululounaan söi päivittäin 62 % yläkoululaisista
-
Vuonna 2025 vain 56 %
-
Tytöistä enää 49 % syö kouluruoan joka päivä
-
Yleisimmät syyt jättää ateria väliin: maku, aikataulut, meluisa ruokasali ja ryhmäpaine
Lähde: Yle