Ylen MOT-toimitus selvitti yli puolta Suomen kansalaisista koskettavaa asiaa.
Lähes kolme miljoonaa suomalaista asuu asunto-osakeyhtiöiden omistamissa kerros- tai rivitaloissa. Taloyhtiöt ostavat vuosittain noin 11 miljardilla eurolla palveluita ja korjauksia, joiden hankinnoista useimmiten vastaa isännöitsijä.
MOT selvitti isännöintialan toimintaa keskustelemalla 60 taloyhtiön hallituksen jäsenen, isännöitsijän ja alan asiantuntijan kanssa. Selvityksen mukaan alan hinnoittelu on sekavaa ja palveluja hankitaan lähipiirin yhtiöiltä.
Salaisia palkkioita
MOT sai haltuunsa salaisia sopimuksia ja tarjouksia, joissa muun muassa isännöitsijä sai ”hankintapalkkion” tiettyjen palvelujen hankkimisesta. Eräässä tapauksessa palkkio oli hissien huoltosopimuksesta 4 prosenttia. Toisessa tapauksessa isännöitsijä saisi ”kickback”-palkkion taloyhtiöihin hankkimiensa roskalavojen määrän perusteella. Kyseiset ylimääräiset palkkiot oli merkitty maksettaviksi taloyhtiöiden eli asukkaiden rahoista.
Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen toteaa MOT:lle, että kyseessä on vakava rikos, jos taloyhtiö ei ole tietoinen sen rahoilla maksettavasta hankintapalkkiosta.
– Jos etu annetaan isännöitsijätoimistolle ilman, että taloyhtiön hallitus on nimenomaisesti antanut siihen isännöitsijälle maksettavaan etuun suostumuksensa, niin silloin kysymys on lähtökohtaisesti lahjonnasta elinkeinotoiminnassa, Tolvanen sanoo.
Erikoisia lisälaskuja
MOT:n selvityksessä kerrotaan oululaisesta taloyhtiöstä, joka sai 20 000 euron laskun rakennustyöntarkkailusta. Tarkkailija oli hankittu taloyhtiön isännöintiyhtiön konserniin kuuluvasta yrityksestä ilman kilpailutusta.
Helsinkiläinen taloyhtiö sai Suomen suurimmalta isännöitsijätoimistolta Realialta remontin jälkeen 45 000 laskun ”hallinnointipalkkiosta”, vaikka Ylen haastatteleman osakkaan mukaan isännöitsijällä oli yli neljän miljoonan euron remontissa ”olematon rooli”. Remonttiin oli palkattu ulkopuolinen projektikonsultti, joten isännöitsijän osuus oli vain laskujen maksaminen. Hallinnointipalkkio oli 1,2 prosenttia urakan summasta eikä sitä oltu budjetoitu kustannuksiin, koska siitä ei etukäteen tiedetty.
Tolvasen mukaan lahjontaan liittyvät rikokset jäävät usein pimentoon.
– Jos jonkun firman työntekijää lahjotaan, ei se yleensä tule poliisin tietoon, ellei firma itse nosta asiaa esille. Harva nostaa, sillä tällaisissa jutuissa on yritykselle suuri mainehaitta.
Tolvanen arvioi, että lahjonta on elinkeinotoiminnassa ”varmasti paljon yleisempää” kuin mitä poliisin tilastoista ilmenee.
Isännöintiala on parhaillaan tutkinnassa kartelliepäilyn vuoksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV esitti helmikuussa 2021 kuudelle isännöintiyritykselle ja Isännöintiliitolle 22 miljoonan euron seuraamusmaksua alan hintojen nostamiseen tähdänneestä kartellitoiminnasta. Asiaa käsitellään markkinaoikeudessa.
Lähde ja video ohjelmasta: Yle
Kuvituskuva: Pixabay