Jyväskylän yliopistossa on selvitetty väläytellyn mökkiläisten kaksoiskuntalaisuuden vaikutusta kuntien talouteen alueellisesti. Käytännössä kyse olisi kunnallisverotulojen jakamisesta vakituisen ja vapaa-ajan asuntojen sijaintien perusteella.
– Kesämökkeilijöiden kaksoiskuntalaisuuden hyödyt painottuisivat tehtyjen laskelmien perusteella Itä- ja Keski-Suomeen, Lappiin sekä Hämeen seudulle. Uudistus tasaisi hieman maakuntien välisiä tuloja helpottaen julkisten menojen rahoittamista osassa maakunnista, raportin tehnyt tutkimusharjoittelija Kimmo Niinimäki kertoo.
Verotulot lisääntyisivät laskelmien mukaan Keski-Suomessa arviolta 10–30 miljoonaa euroa vuodessa ja Etelä-Savossa jopa 30–70 miljoonaa euroa. Uusimaa jäisi ainoana maakuntana merkittävästi tappiolle, arviolta 100–250 miljoonaa euroa. Länsi-Suomessa, erityisesti Pohjanmaan maakunnissa, vaikutukset jäisivät vähäisiksi.
– Kesämökkeilyyn liittyvän kulutuksen kasvu voisi luoda uusia työpaikkoja maakuntiin. Mökkeilyn suosion lisääntyminen edellyttää kuitenkin palveluista ja infrastruktuurista huolehtimista, esimerkiksi kiinteiden tietoliikenneyhteyksien lisäämistä, professori Pekka Neittaanmäki pohtii.
Kesämökkeilijöiden nykyisiä talousvaikutuksia arvioitiin maksettujen kiinteistöverojen ja Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2016 Mökkibarometrin työllisyyslaskelmien perusteella.
Myös maakunnan sisällä tapahtuvalla mökkeilyllä on luonnollisesti positiivinen vaikutus talouteen, mikäli se on vaihtoehto esimerkiksi ulkomaan matkailulle.