Itä-Suomen poliisi varoittaa rajusti lisääntyneistä huijauksista. Lokakuun aikana poliisin tietoon tuli Itä-Suomessa yhteensä 335 petos- tai maksuvälinepetosrikosta. Osa teoista on ollut lieviä, mutta mukana on myös törkeitä tapauksia, joissa yksittäisen uhrin menetykset nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin.
Rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista kertoo, että pahimmillaan rikolliset ovat saaneet uhriltaan jopa 100 000 euroa. Petoksia ja huijauksia kirjataan alueella poliisin tietoon päivittäin.
Näin huijarit lähestyvät uhria
Useimmat viime aikoina esiin tulleet huijaukset noudattavat samaa kaavaa. Uhrille soitetaan tai lähetetään viesti, jossa esiinnytään pankin työntekijänä tai viranomaisena. Uhreille kerrotaan, että tilillä olevat varat ovat vaarassa ja ne pitäisi siirtää turvaan.
Tämän jälkeen uhri saadaan joko luovuttamaan pankkitunnuksensa tai itse siirtämään rahansa huijarien tilille. Viesteissä ja puheluissa luodaan kiireen ja pakon tuntua, jolloin harkinta helposti pettää.
Poliisin tietoon on tullut myös useita tapauksia, joissa etenkin keski-iän ylittäneitä on houkuteltu sijoittamaan rahojaan kryptovaluuttoihin. Osa näistä liittyy romanssihuijauksiin: uhri tutustuu verkossa uuteen tuttavuuteen, joka alkaa pian puhua sijoittamisesta ja tarvitsee uhrin apua erilaisten maksujen, laitteiden tai verojen maksamisessa.
Kiristystä, valesuhteita ja tekaistuja työmahdollisuuksia
Itä-Suomen poliisin esiin nostamat lokakuiset tapaukset osoittavat, miten monella tavalla huijarit yrittävät päästä käsiksi ihmisten rahoihin.
Osassa tapauksista uhrin nimissä on otettu lainoja ja jopa perustettu yrityksiä, joiden kautta on haettu lisää luottoja. Joillekin on soitettu pankin tai sen turvayksikön nimissä ja väitetty, että tilille on murtauduttu. Ratkaisuksi on tarjottu niin sanottua turvatiliä, jonne uhri on ohjattu siirtämään rahansa. Todellisuudessa rahat ovat päätyneet rikollisten hallintaan.
Osa huijauksista on alkanut pienillä summilla. Joissakin tapauksissa uhri on ostanut lahjakortteja, kuten Applen, Microsoftin tai Steamin kortteja, ja lähettänyt niiden koodeja ulkomaille julkisuuden henkilöksi tai elokuvatähdeksi esittäytyneelle henkilölle. Kun ensimmäiset, pienet maksut menevät läpi ja kontakti tuntuu ”luotettavalta”, summat kasvavat ja lopulta uhri menettää tuhansia euroja.
Myös tekaistut etätyöt ja verkkokauppa-alustat ovat vieneet ihmisiä ansaan. Uhreille on tarjottu provisiopalkkaista työtä, jossa heidän on ensin pitänyt sijoittaa omaa rahaa ”työtilille” tilausten tekemistä varten. Tilille on näytetty kertyvän suuria summia, jotka on lopulta siirretty kryptovaluuttatileille. Kun uhri yrittää nostaa rahoja, tili suljetaan tai rahojen vapauttaminen sidotaan uusiin, lisämaksuihin.
Lisäksi on kirjattu tapauksia, joissa uhria on lähestytty englanninkielisillä puheluilla tekoäly- tai sijoitusyrityksen nimissä. Taustalta on paljastunut kryptovaluuttahuijauksia, joissa uhrin tiedoilla on otettu lainoja ja varat on siirretty ulkomaisille tileille.
Kuka tahansa voi joutua uhriksi
Rikoskomisario Leinonen korostaa, että huijauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa. Taustalla ei ole tyhmyyttä, vaan usein kiire, paine, yksinäisyys tai huoleton hetki, jolloin tarkkaavaisuus herpaantuu.
Moni ei huomaa, että viestin lähettäjän osoitteessa on pieni virhe tai että viestissä oleva linkki johtaa pankin virallisen sivun sijaan huolellisesti kopioidulle, mutta valesivustolle.
Siksi poliisi toivoo, että erilaisista huijausyrityksistä ja omista kokemuksista puhuttaisiin avoimesti ystävien, sukulaisten ja työkavereiden kanssa. Mitä paremmin ilmiö tunnetaan, sitä vaikeampi huijareiden on onnistua.
Näin tunnistat huijausviestin tai puhelun
Huijausviestissä tai -puhelussa toistuu yleensä muutama selkeä varoitusmerkki.
Pankki, poliisi tai mikään muu viranomainen ei koskaan pyydä puhelimessa pankkitunnuksia eikä kehota siirtämään rahoja ”turvatilille”. Jos sinua hoputetaan toimimaan heti ja klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä, syöttämään PIN-koodia tai kirjautumaan sisään jonkin viestin kautta, kyse on todennäköisesti huijauksesta.
Myös mobiilivarmennehuijauksissa kuvio on sama: yllättävä tunnistautumispyyntö tai kiireellinen viesti, jota ei osata yhdistää omaan asiointiin. Mobiilivarmenteeseen kannattaa ottaa käyttöön häirinnänestokoodi ja tarkistaa jokaisen tunnistautumispyynnön tapahtumatunniste huolellisesti.
Rahojen siirtämisessä kannattaa pitää kiinni yhdestä perussäännöstä: mitään isompaa siirtoa ei pidä tehdä kiireessä, painostettuna tai tuntemattoman henkilön ohjeiden mukaan. Erityisen varovainen kannattaa olla, jos siirto liittyy kryptovaluuttoihin tai henkilöön, jota ei ole koskaan tavannut kasvotusten.
Toimi näin, jos epäilet huijausta tai joudut uhriksi
Jos epäilet, että saamasi viesti tai puhelu voi olla huijaus, älä klikkaa linkkejä, älä vastaa viestiin ja katkaise puhelu. Ota sen sijaan itse yhteyttä omaan pankkiisi tai viranomaiseen virallisten yhteystietojen kautta.
Jos huomaat antaneesi tietosi huijareille tai rahoja on siirtynyt väärään paikkaan, toimi heti. Ota viipymättä yhteys pankkiisi ja kerro, mitä on tapahtunut. Tämän jälkeen asiasta tulee tehdä mahdollisimman nopeasti rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tiedon tapahtuneesta, sitä paremmat mahdollisuudet on pysäyttää rahansiirto tai saada osa varoista takaisin.