Kuulostavatko nämä liikennerikkomukset tutuilta? Et ole yksin.
LähiTapiola teetti joulukuussa 2021 Arjen katsaus -kyselyn, josta selvisi, että moni rikkoo liikennesääntöjä kiirehtiessään töihin tai töistä takaisin kotiin.
Jopa enemmän kuin joka kymmenes (12 %) työelämässä oleva kertoo joutuneensa työmatkallaan tapaturmaan kiireen vuoksi.
– Työmatkalla sattuneiden tapaturmien sairauspoissaolot ja kustannukset ovat usein merkittävästi suuremmat kuin työpaikalla sattuvien tapaturmien. Työturvallisuutta kehitettäessä työmatkaliikenne pitäisi myös aina huomioida ja ottaa se osaksi työpaikan käytänteitä, toteaa LähiTapiolan henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Vesa Kynsijärvi.
– Kiireen ei pitäisi kuulua työmatkalle eikä -paikalle. Töihin meno olisi hyvä suunnitella etukäteen ja varata sille aikaa etenkin, jos sääolosuhteet heikentyvät. Aina olisi parempi myöhästyä töistä tai tapaamisesta kuin joutua työmatkalla onnettomuuteen tai tapaturmaan, muistuttaa Kynsijärvi.
Jalankulkijoiden yleisimmät rikkeet
Kyselyn mukaan keskimääräistä selvästi useampi pääkaupunkiseutulainen on syyllistynyt joko kävelemiseen päin punaisia liikennevaloja (51 %) tai autotien ylittämiseen muualta kuin suojatien kohdalta (66 %).
– Vaikka yli puolet työmatkaliikenteessä sattuneista tapaturmista aiheutuu juuri jalankulkijoille, silti jalankulkuun liittyvät rikkeet koetaan jostain syystä vähemmän vakaviksi kuin esimerkiksi ajoneuvolla liikuttaessa. Yhtä lailla jalankulkijankin on noudatettava liikennesääntöjä ja hän ei saisi aiheuttaa vaaraa liikenteessä omalla toiminnallaan.
Kynsijärven mukaan työpaikoilla voitaisiin helpottaa aamujen kiirettä erityisesti huonon kelin aikana esimerkiksi pohtimalla palavereiden alkamisajankohtaa.
– Esimerkiksi kokousten ja koulutusten ei tarvitsisi yleensäkään alkaa heti aamusta. Tämä helpottaisi ajankäyttöä erityisesti niinä aamuina, kun sää on äärimmäisen huono. Myös etätöiden yleistyminen antaa onneksi hyvin joustoa tapaamisiin.
Autoilijoiden yleisimmät rikkeet
Töihin autolla kulkevat painavat kiireessä kaasua yli nopeusrajoitusten. Ylinopeutta kertoo kyselyn vastaajista ajaneensa noin puolet (48 %). Talvella taas joka kolmas (33 %) on lähtenyt liikkeelle autolla, vaikka ei olekaan puhdistanut tuulilasia tai sivupeilejä kunnolla jäästä tai lumesta. Viidesosa (22 %) hoitaa ajaessaan puhelimella työasioita.
Kyselyyn vastanneille naisille ylinopeus on tyypillisempää, miehille taas lähteminen liikenteeseen autolla, jonka laseissa tai peileissä on vielä lunta tai jäätä sekä. Miehet hoitavat useammin ajaessaan työasioita puhelimella.
– Puhelinta käyttäessään kuljettaja tekee havaintoja normaalia kapeammalta alueelta ja katsoo tavallista harvemmin sivu- ja taustapeileihin. Hän on tällöin tarkkaamattomampi esimerkiksi lähestyessään suojateitä ja risteyksiä.
Vaikka jalankulkijat kävelevät kiireessä useammin päin punaisia, äärimmäisen harva (6 %) autoilija tekee samaa ajaessaan. Kyselyn työmatka-autoilijoista vajaa kymmenesosa (9 %) on lähtenyt ajamaan, vaikkei turvavyö olisi vielä kiinnitetty. Jonkun verran (8 %) autoilijat paljastavat myös tehneensä vaarallisia ohituksia tai ajaneensa vastoin liikennesääntöjä ajan säästämiseksi.
– Pieni ylinopeus liikenteessä on valitettavasti usein enemmän sääntö kuin poikkeus, mitä perustellaan liikenteen sujuvuudella. Sitä se ei kuitenkaan ole. Kiireessä ajonopeudet helposti nousevat ja moni tärkeä asia liikenteessä voi jäädä huomaamatta. Kiireinen kuljettaja tekee myös selvästi muita enemmän virheitä.
Kynsijärvi muistuttaa, että jos autolla ajaessa liikennevaloihin pitää kiirehtiä, pitäisi omien hälytyskellojen soida.
– Jos tulee tunne, että nopeutta on lisättävä ehtiäkseen valoista ennen punaista, niin silloin tekee jo väärän ratkaisun, jollei pysähdy valoihin. Turvallinen liikkuminen alkaa siitä, että jokainen tunnistaa omaan liikkumiseensa liittyvät riskit, jotta ennakointi ja varautuminen olisi mahdollista, Kynsijärvi sanoo.
LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1014 suomalaista.
Kuva: Pixabay