Yhdysvaltojen ja Israelin iskut Iraniin sekä niistä seuranneet vastatoimet ovat nostaneet uudelleen esiin pelot laajemmasta sodasta. Kansainvälisessä mediassa on julkaistu listaus maista ja alueista, joita pidetään mahdollisesti turvallisimpina, jos tilanne eskaloituisi täysimittaiseksi globaaliksi konfliktiksi.
Ajatus perustuu ennen kaikkea maantieteelliseen sijaintiin, poliittiseen puolueettomuuteen, luonnonvaroihin ja kykyyn selviytyä mahdollisesta ydintalvesta.
Etelämanner ja syrjäiset saaret eristäytymisen turvana
Yksi ilmeisimmistä vaihtoehdoista on Etelämanner. Se sijaitsee kaukana suurvalloista ja sotilaallisista kohteista, mutta sen äärimmäiset olosuhteet tekisivät arjesta erittäin haastavaa.
Tyynellämerellä sijaitseva Tuvalu mainitaan niin ikään mahdollisena turvasatamana. Pienen saarivaltion etuna pidetään sen syrjäistä sijaintia ja vähäistä strategista merkitystä.
Myös Fidži nähdään maantieteellisesti etäällä suurista konfliktialueista. Saarivaltion metsät ja luonnonvarat mainitaan mahdollisina selviytymistä tukevina tekijöinä.
Pohjoisen ja etelän rauhalliset valtiot
Islanti nousee esiin maana, joka ei ole osallistunut nykyaikaisiin sotiin. Sen syrjäinen sijainti ja pieni väestö nähdään etuina, vaikka ilmasto on ankara.
Bhutan on julistautunut puolueettomaksi jo 1970-luvulla, ja sen vuoristoinen maasto tarjoaisi luonnollista suojaa. Sveitsi puolestaan tunnetaan pitkästä puolueettomuuden perinteestään, minkä vuoksi sen arvioidaan pysyttelevän konfliktien ulkopuolella.
Indonesia ja Etelä-Afrikka mainitaan esimerkkeinä maista, jotka ovat pysyneet pitkälti erossa suurvaltojen konflikteista.
Luonnonvarat ratkaisevat selviytymisen
Useiden arvioiden mukaan pelkkä syrjäinen sijainti ei riitä, jos kyse olisi ydinsodasta. Ratkaisevaa olisi kyky tuottaa ruokaa ja ylläpitää infrastruktuuria vaikeissa oloissa.
Argentiinan vahvuudeksi nostetaan sen laajat viljelysmaat ja runsas vehnäntuotanto. Chilellä on pitkä rannikko, makean veden varantoja ja maataloutta tukevia luonnonvaroja.
Uusi-Seelanti ja Australia mainitaan usein erityisen vahvoina vaihtoehtoina. Niiden eteläisen pallonpuoliskon sijainti, suhteellinen eristyneisyys ja kestävä maatalous nähdään merkittävinä etuina mahdollisen ydintalven kaltaisessa tilanteessa.
Lista perustuu arvioihin, ei varmuuteen
Vaikka listauksia julkaistaan, asiantuntijat korostavat, ettei mikään paikka maailmassa olisi täysin immuuni laajamittaisen sodan vaikutuksille. Talous, ilmasto ja kansainväliset toimitusketjut kytkevät valtiot toisiinsa tavalla, joka tekee täydellisestä eristäytymisestä käytännössä mahdotonta.
Iranin-iskujen jälkeinen keskustelu heijastaa ennen kaikkea kasvavaa epävarmuutta kansainvälisessä politiikassa. Samalla se osoittaa, kuinka nopeasti geopoliittinen jännite saa ihmiset pohtimaan omaa turvallisuuttaan globaalissa mittakaavassa.
Lähde: Unilad