Suorat luontolähetykset ovat jälleen käynnissä.
Saimaannorppia voi jälleen seurata WWF:n suorassa Norppalive-lähetyksessä. Neljänä viime keväänä Norppaliveä on katsottu yhteensä yli seitsemän miljoonaa kertaa. WWF:n suorissa luontolähetyksissä voi tällä hetkellä seurata lisäksi sääksien elämää.
– Olemme kuvanneet norppia jo neljänä keväänä, ja konsepti on tänä vuonna kenties ajankohtaisempi kuin koskaan. Kivellä köllöttävien saimaannorppien ihasteleminen on erinomainen tapa saada ajatukset pois huolestuttavista uutisista, WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze sanoo.
Erittäin uhanalaiset norpat nousevat toukokuussa Saimaan rantakiville vaihtamaan karvansa. Norppaliven kamera on asennettu samaan paikkaan kuin aiempina vuosina. Saimaannorpat ovat paikkauskollisia, joten suomalaisten suursuosikiksi noussut Pullervo voi näyttäytyä kameran edessä tänäkin keväänä.
– Norppalive tulee tarjoamaan tänäkin vuonna huippuviihdettä, jossa ei tapahdu juuri mitään. Välillä kivellä on norppa, välillä ei. Välillä norppa rapsuttaa itseään, välillä ei. Hitaus, yksinkertaisuus, aitous ja sydämellinen huumori ovat Norppaliven viehätyksen ytimessä, Fritze sanoo.
Kamera on asennettu samaan paikkaan kuin aiempina vuosina, joten suomalaisten suosikkinorppa Pullervo voi nousta köllöttelemään kivelle tänäkin keväänä. Kuvassa on siis ihastuttavia hetkiä norppien parissa!
WWF toteuttaa Norppaliven yhdessä luontokuvaaja Juha Taskisen, Itä-Suomen yliopiston norppatutkijoiden, Janne Neuvosen ja Pukki Visualsin kanssa. Lisäksi WWF kiittää Metsähallituksen luontopalveluita ja Etelä-Savon ELY-keskusta yhteistyöstä.
Katso alla olevalta videolta, miten Pullervo otti mittaa ötökästä vuonna 2018.
Norppalive on osa WWF:n laajempaa livekamerasivustoa – kyykamera keräsi lähes 700 000 katselukertaa
WWF aloitti kaksi vuotta sitten Norppaliven suursuosion innoittamana myös muita livelähetyksiä luonnosta. Suorissa lähetyksissä on seurattu muun muassa liito-oravia, metsäpeuroja, ahmoja ja järvilohia. Huhtikuun aikana Luontolivessä katseltiin kyiden paistattelua kevätauringossa. Käärmeasiantuntija Toni Beckmanin kanssa toteutettua livelähetystä katsottiin 692 000 kertaa.
– Kaikkien Luontoliven kamerahankkeiden tavoitteena on levittää tietoa harvinaisista tai uhattuina olevista luonnonvaraisista eläinlajeista ja innostaa ihmisiä osallistumaan luonnon suojeluun tarjoamalla omakohtaisia luontoelämyksiä virtuaalisesti, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.
– Kyykameran avulla kerroimme, kuinka ihmisten ja käärmeiden yhteiselo voi onnistua. Norppaliven yhteydessä puolestaan muistutamme Saimaalla kalastavia siitä, että norppia voi parhaiten suojella vaihtamalla verkot norpalle turvallisiin kalanpyydyksiin, Tolvanen sanoo.
Tällä hetkellä WWF:n Luontolivessä voi seurata saimaannorppien lisäksi sääksiä. Tänä vuonna WWF aikoo avata vielä ainakin yhden ennennäkemättömän livelähetyksen.
Saima-sorsaa voi seurata Metsästäjäliiton sorsatuubilivestä
Saima-sinisorsan pesintää voi jälleen tänä keväänä seurata suorassa lähetyksessä, kun Metsästäjäliitto avasi sorsatuubiliven.
Sorsatuubiliveä voi katsella alta tai täältä.
– Olemme kuvanneet sinisorsan pesintää jo muutamana keväänä, tänä vuonna livelähetys on kenties ajankohtaisempi kuin koskaan. Pesivän sorsan seuranta on hyvä keino saada ajatukset pois koronaviruksesta ja keskittyä seurailemaan munien haudontaa, sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.
Sinisorsa palaa nyt jo neljättä kertaa pesimään samaan pesään Lopelle. Myös kameroita on asennettu samaan paikkaan jo aiempina vuosina. Sorsat ovat paikkauskollisia, niinpä myös Saimaksi ristitty sinisorsa palaa joka vuosi samalle paikalle. Sinisorsa hautoo munia noin 26 vuorokautta.
– Pesintä on siinä mielessä rentouttavaa seurattavaa, että pitkiin aikoihin kuvassa ei tapahdu juuri mitään, toisinaan emo kääntyilee ja kohentelee asentoaan. Iltaisin Saima poistuu pesästä tunniksi-pariksi juomaan ja syömään. Jännittävin hetki on se, kun poikaset lähtevät pois pesästä. Tarkkaa ajankohtaa on poikasten lähdölle mahdotonta sanoa, mutta arvelemme, että kuoriutuminen tapahtuu todennäköisesti varhain aamulla Snellmanin päivän tienoilla. Kaikki poikaset kuoriutuvat yleensä muutaman tunnin sisällä ja hyppäävät emon houkuttelemana pihalle jonossa, Grenfors sanoo.
Sinisorsa-naaras Saima hautoo Lopella Metsästäjäliiton putkimallisessa keinopesässä, sorsatuubissa.
– Emo on käynyt ruokailemassa joka ilta noin kello 20-22 tienoilla. Ennen lähtöään se tarkastaa kaikki munat ja peittelee ne untuvilla turvatakseen lämmön säilymisen. Palattuaan takaisin emo siirtää untuvat pesän reunoille, kääntelee munia ja vaihtaa niiden järjestystä, jotta hautomisolosuhteet olisivat kaikilla tasaiset, Grenfors kertoo Saiman käyttäytymisestä.
Poikaset kuoriutuvat aikaisin aamulla lähipäivinä
Poikasten kuoriutuminen tapahtunee varhaisen aamun tunteina tai aamupäivän aikana lähipäivinä. Aikaisempina vuosina kyseisen pesän poikaset ovat kuoriutuneet pian auringon nousun jälkeen kello 04–06 tienoilla.
Kuoriuduttuaan poikaset kuivattelevat muutaman tunnin. Tällöin pesässä alkaa näkyä enenevässä määrin liikettä ja pienten päiden pilkistelyä. Kun lähdön hetki koittaa, emo lennähtää ulos pesästä ja alkaa uida edestakaisin pesän ympärillä. Se vaikuttaa hiukan hermostuneelta ja saattaa kutsua poikasia äänekkäästi. Poikaset keräävät hetken rohkeutta ja hyppäävät lopulta kotilampeen, toiset rohkeammin, toiset epäröinnin jälkeen. Mitä kauemmin pesueen lähtö kestää, sitä hermostuneemmaksi emo käy, sillä lammen keskellä poikue on turhan hyvin näkyvillä. Heti kun koko pesue on saatu ulos putkesta, emo johdattaa lapsosensa kiireesti rantakasvillisuuden suojaan ruokailemaan pikkuötököillä.
Lähteet: WWF, Metsästäjäliitto
Kuva: YouTube