Maailman antidopingliitto Wada tutkii parhaillaan, onko uusilla laihdutuslääkkeillä yllättävä rooli huippu-urheilussa – ja pitäisikö ne lisätä kiellettyjen aineiden listalle jo ennen Los Angelesin olympialaisia 2028.
Taustalla on ilmiö, jossa diabeteslääkkeinä kehitetyt GLP-1-valmisteet, kuten Ozempic ja Zepbound, ovat nousseet suosituiksi painonpudotuslääkkeiksi – myös urheilupiireissä.
Serena Williams, 44, nosti keskustelun aivan uudelle tasolle, kun hän esitteli kesällä sosiaalisessa mediassa rajun muodonmuutoksensa. Raskauskilot kadonneina ja kroppa entistä lihaksikkaampana Williams kertoi laihduttaneensa Zepbound-GLP-1-hoidon avulla.
Entisen tennistähden ura päättyi jo vuonna 2022, joten hän ei ole hyötymässä keventyneestä olemuksestaan kentillä. Aktiiviurheilijoiden kohdalla tilanne on toinen – ja juuri se huolettaa Wadaa.
Wada haistaa riskin: “Ozempic-olympialaiset” edessä?
Wadan tieteellinen johtaja Olivier Rabin kertoi The Observerille, että GLP-1-lääkkeiden vaikuttavat aineet semaglutidi ja tirtsepatidi ovat olleet vuodesta 2024 lähtien Wadan tarkkailulistalla.
– Olemme huomanneet, että niitä käytetään paljon muuhunkin kuin lääkinnälliseen hoitoon, Rabin sanoi.
Tarkkailulistalta seuraava askel on siirto varsinaiselle kiellettyjen aineiden listalle. Rabinin mukaan tämä voi tapahtua jo ennen Los Angelesin kesäkisoja 2028.
Pahimmissa skenaarioissa puhutaan “Ozempic-olympialaisista” – kisoista, joissa tällä hetkellä sallittu lääke antaa painosta hyötyvän etulyöntiaseman niille, jotka ehtivät käyttää sitä ennen mahdollista kieltoa.
Rabin muistuttaa, että vaikutus voi olla merkittävä lajeissa, joissa urheilijan kehonpaino on suoraan yhteydessä suorituskykyyn – kuten kestävyyslajeissa, mäessä, pyöräilyssä tai osassa voimalajeja, joissa teho–painosuhde ratkaisee.
– Aiemmin painon pudottaminen vaati vaakatasossa nälkäkuuria ja kovaa kuria. GLP-1-lääkkeiden myötä asetelma voi muuttua: voit syödä suunnilleen normaalisti ja silti pudottaa painoa, Rabin kuvaili.
Ranskan ympäriajo nosti paineita – “uusi standardi”
Keskustelua kiihdytti myös naisten Ranskan ympäriajo. Elokuun alussa kilpailun voittanut ranskalaispyöräilijä Pauline Ferrand-Prévot kertoi tiputtaneensa sirosta kropastaan neljä kiloa ennen kisaa – ja ajoi sen jälkeen ylivoimaiseen voittoon.
Ei ole näyttöä siitä, että Ferrand-Prévot olisi käyttänyt GLP-1-lääkkeitä, mutta tulos ja painonpudotus herättivät lajipiireissä tunteita.
– Ferrand-Prévot on asettanut uuden standardin. Kun ajajat menestyvät tällä tavalla, se luo painetta kaikille muille, kilpailija ja lääkäri Marlen Reusser varoitti.
Juuri tällaiset tapaukset lisäävät pelkoa: jos osa urheilijoista käyttää laihdutuslääkkeitä ja osa ei, syntyy helposti “pakko pysyä mukana” -asetelma – ja siinä on dopingin mekanismi pähkinänkuoressa.
Suek: Laihdutuslääke ei ole mikään taikapilleri
Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) lääketieteellinen asiantuntija Pekka Rauhala suhtautuu Wadan huoleen vakavasti, mutta toppuuttelee silti liiallista hysteriaa.
Hänen mukaansa GLP-1-lääkkeet eivät ole mikään automaattinen superkeino, joka muuttaa urheilijan koneeksi.
– Ne eivät pudota painoa itsestään. Ne vaikuttavat ruokahaluun, eli energiansaanti vähenee, Rauhala selittää.
– Sitä kautta syödään vähemmän ja paino tippuu. Ne eivät tee sitä, että kalorit häviäisivät johonkin.
Tutkimustietoa nimenomaan urheilijoista on vielä hyvin vähän. Kliinisissä kokeissa, joissa katsotaan ylipainoisten ihmisten terveysvaikutuksia, on nähty myös lihasmassan vähenemistä.
– Mutta he eivät ole olleet urheilijoita, vaan tavallisia ihmisiä, joilla on ylipainoa. En lähtisi arvailemaan, onko GLP-1-lääkkeestä todellista hyötyä huippu-urheilijoille, joilla rasvaprosentti on muutenkin alhainen, Rauhala pohtii.
Lisäksi painonpudotus ilman huolellista ravinto- ja lihaskunto-ohjelmaa voi syödä juuri sitä, mitä huippu-urheilija vähiten haluaa menettää: lihasmassaa ja räjähtävyyttä.
Raju yhdistelmä: laihdutuslääke + anaboliset steroidit?
Rabin kertoi kuulleensa tapauksista, joissa GLP-1-lääkkeillä painoaan pudottavat urheilijat ovat turvautuneet myös anabolisiin steroideihin pelätessään lihasmassan katoamista.
Tällainen yhdistelmä olisi äärimmäisen riskialtis – ja varmasti kielletty – cocktail:
-
laihdutuslääke keventää painoa ja helpottaa rasvan polttoa
-
anaboliset steroidit yrittävät samaan aikaan suojata tai kasvattaa lihasmassaa.
Rauhalan mukaan Wadan tarkkailuvaiheessa seurataan juuri tätä: kuinka paljon GLP-1-lääkkeitä käytetään, missä lajeissa ja millaisissa yhteyksissä. Testilaboratorioista tulevien anonyymien näytteiden avulla pyritään muodostamaan kokonaiskuvaa.
Tarkkailulistalla olo ei tarkoita automaattista kieltoa, mutta se on selvä varoitus: kansainvälinen antidopingjärjestelmä on laittanut aineen suurennuslasin alle.
– Wada haluaa nähdä, miten yleinen ilmiö on. Joidenkin aineiden kohdalla tarkkailuvaihe on kestänyt vuosia, Rauhala muistuttaa.
Ozempic-uhka vai ylireagointia?
Onko edessä siis tulevaisuus, jossa jokainen grammakin lajeissa taisteleva urheilija kohtaa kysymyksen: “Otatko GLP-1-kuurin vai et?”
Rabin näkee riskin todellisena – siksi Wada valmistautuu mahdolliseen kieltoon jo nyt eikä vasta sitten, kun mitalitaulukko on ehtinyt vääristyä. Rauhala puolestaan korostaa, että ilman kunnollista tutkimustietoa puhutaan vielä pitkälti hypoteeseista.
Yhtä kaikki, yksi asia on selvä: laihdutuslääkkeet eivät ole enää vain terveysohjelmien aihe, vaan ne ovat hivuttautumassa myös urheilun eettisen keskustelun ytimeen.
Se, päädymmekö Ozempic-olympialaisiin vai siihen, että GLP-1-valmisteet kirjataan kiellettyjen listalle ennen kuin ne ehtivät levitä laajasti kilpakentille, ratkaistaan lähivuosien lääketieteessä, seurannassa ja sääntötyössä – ei tv-mainoksissa tai somehehkutuksessa.