Koronapandemia levisi Suomeen viime keväänä kuin myrskytuuli, ja pienen kesäisen katveen jälkeen virus on alkanut syksyn aikana laajentua kiihtymis- ja leviämisvaiheisiin monissa Suomen kaupungeissa. Rokote on tulossa, mutta pelkäävätkö suomalaiset ottaa sen?
Viime keväänä alettiin kehittää kuumeisesti koronaroketteita ympäri maailmaa ja nyt jotkut niistä ovat niin pitkällä, että Suomeenkin voidaan saada rokote jopa jo alkuvuodesta. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista aikoisi ottaa koronarokotuksen, jos sellainen tulisi tarjolle. Kielteisesti vastanneiden kertomat huolenaiheet ja epävarmojen vastaajien suuri osuus kertovat monien yhä pohtivan omaa suhtautumistaan rokotteeseen.
LähiTapiolan Arjen katsaus kyselytutkimuksen mukaan syys-lokakuun taitteessa 49 % suomalaisista kertoi aikovansa ottaa koronarokotteen, jos sellainen tulee tarjolle. Suomalaisista 21 % arvioi tuolloin, että ei ottaisi rokotetta ja 30 % ei osannut kertoa kantaansa. Kielteisesti vastanneita huolestuttivat erityisesti rokotteen nopea kehitystyö tai liian suppea lääkekehitys (71 %) ja rokotteen mahdolliset lieveilmiöt (56 %).
– On ymmärrettävää, että uusiin rokotteisiin liittyy ennakkoluuloja ja virheellinenkin tieto leviää sosiaalisessa mediassa herkästi. Tiedeyhteisöön ja terveysviranomaisiin voi luottaa, ja myös uuteen koronavirukseen tullaan hyvin todennäköisesti saamaan lähitulevaisuudessa turvallinen ja hyödyllinen rokote. Tämän viikon hyvät uutiset koronarokotteen kehityksestä lisäävät luottamusta siihen, että rokote olisi saatavilla pian, mutta eivät vielä tarkoita sitä, että pandemia olisi voitettu, toteaa LähiTapiolan terveyspalveluiden johtaja ja lääketieteen tohtori Jani Tikkanen.
Huoli varmasti juontaa juurensa sikainluenssaan, joka saapui Suomeen kahtena aaltona vuosina 2009-2010 ja 2010-2011. Sikainfluenssan pahin vaihe estettiin Pandemrix-rokotteella, joka yhdistettiin vuonna 2010 myös narkolepsiaan sairastumiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hyödyt kuitenkin ylittivät haitat, sillä rekisteritietojen mukaan rokote esti Suomessa 80 000 sikainfluenssatartuntaa, useita tehohoitotapauksia ja noin 50 kuolemaa.
Kielteisesti koronarokotteeseen suhtautuvien vastauksissa oli melko pienessä roolissa koronarokotusten hyödyllisyyden kyseenalaistaminen. Rokottamista piti turhana 13 % ja koronan vaarallisuutta omalla kohdalla epäili 11 % niistä yhteensä 229 vastaajasta, jotka eivät aikoisi ottaa rokotetta. Näiden vastaajien osuus koko väestöstä on siis noin 2-3 %.
– Tulosten perusteella voi arvioida, että iso osa vastaajista on valmis vähintäänkin harkitsemaan koronarokotteen ottamista. On myös hyvä muistaa, että kysely tehtiin syys-lokakuun taitteessa, jolloin tautitilanne oli Suomessa ja kansainvälisesti erilainen. Rokotteeseen myönteisemmin suhtautuvien määrä todennäköisesti kasvaa, kun rokotekehitys etenee ja jos pandemiatilanne pitkittyy kansainvälisesti, Tikkanen sanoo.
Normaalin influenssakauden lähestyessä Tikkanen muistuttaa viranomaisten koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi antamien suositusten merkityksestä myös muiden hengitystieinfektioiden ehkäisyssä.
– Vaikka rokotesuoja saataisiin käyttöön jo piankin, se ei poista yksilöiden ja yhteiskunnan vastuulla olevien suojaavien toimien merkitystä. Koronavirukselta suojaavat toimet auttavat myös esimerkiksi influenssaviruksen leviämisessä. Influenssaan vuosittain annettavan rokotteen ottaminen korostuu tänä vuonna entisestään etenkin riskiryhmäläisillä. Positiivista on, että suomalaiset vaikuttaisivat tänä vuonna olevan erityisen kiinnostuneita influenssarokotteesta, Tikkanen sanoo.
Arjen katsaus -kyselyn tulokset
Aiotko ottaa koronarokotuksen, mikäli sellainen tulee tarjolle?
– Kyllä 49 %
– En 21 %
– EOS 30 %
Miksi et halua ottaa koronarokotusta, jos sellainen olisi tarjolla?
– En luota rokotukseen sen nopean kehitystyön tai liian suppean lääkekehityksen vuoksi 71 %
– Pelkään rokotteen lieveilmiöitä (kuten sikainfluenssarokotteen yhteydessä käyty keskustelu) 56 %
– Mielestäni rokottaminen on turhaa 13 %
– Korona ei ole minulle vaarallinen 11 %
– Perussairauteni todennäköisesti estää rokotuksen ottamisen 7 %
– Luotan muiden ihmisten rokotussuojaan 5 %
– Ei mikään edellä mainituista/ei erityistä syytä 5 %
– En osaa sanoa 2 %
Arjen katsaus -kyselyn toteutti LähiTapiolalle Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 25.9.-1.10. välisenä aikana 1070 Suomessa asuvaa henkilöä, jotka olivat iältään 15-74 -vuotiaita. Otos on kansallisesti edustava otos väestöstä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.
Kuva: Pixabay
