Kotimaista tuotantoa oleva Sonyn yksinoikeuspeli Returnal on suoraan sanottuna jopa turhauttavan vaikea ainakin ensi alkuun. Se ei sorru massojen viihdyttämiseen, vaan puskee pelimaailman tähtitaivaalle yksilöllisenä ja pinnaa kiristävää haastetta tarjoten. Uutukaisessa on lainalaisuuksia myös Housemarquen aiemmista peleistä, näiden parhaita puolia hyödyntäen.
päälle tähtäysavustuksen, jolle löytyy neljä asetusta: olematon, pieni, keskitaso tai suuri. Mikäli osaat väistää vihollisten hyökkäykset, niin muodostuvat adrenaliinitasot nostavat tehokkuuttasi entisestään.
Soololennolla oleva Selene Vassos haaksirikkoutuu Helios-aluksensa kyydissä Atropos-planeetalle, jota kansoittavat vihamieliset oliot. Paikassa on jotain outoa, sillä Selene voi esimerkiksi löytää maastosta avaruuspuvun, jossa komeilee hänen nimensä. Muutaman tunnin ja kuoleman myötä selviää, että planeetta ikään kuin luo itsensä uudestaan, joten yksikään seikkailu sen kiemuroissa ei ole samanlainen. Tapahtumien kierre on kuin Bill Murrayn tähdittämässä Päiväni murmelina -elokuvassa, jossa tietyt asiat koetaan yhä uudestaan, mutta kokemus ja taidot karttuvat.
Ensitunnelmien lomassa huomio kiinnittyy upeaan ympäristöön, joka muodostuu esimerkiksi maanpinnalla leijuvasta usvasta, paikallaan huojuvista värikkäistä kasveista ja tietenkin säväyttävän vaikutelman antavista vihollisista, jotka saattavat pahimmillaan tehdä tyhjäksi valtaosan jopa parinkin tunnin pelisessiosta. Luit oikein, eli kuolema tarkoittaa uusintalähtöä Helios-alukselta aloituspyssykän kera. Täysin armotonta meno ei ole, sillä tietyt ominaisuudet jäävät pysyviksi pelin edetessä. Peruspertin näkökulmasta pelikokemus turhauttaa usein, mutta sitä suurempi mielihyvän tunne on koettavissa onnistumisen hetkellä.
Musiikkimaailma saa pelaajan kuvaannollisesti suorastaan leijumaan pilvenreunalla. Taistelun käynnistyessä musiikin luoma huuman tunne valtaa jokaisen mielensopukan, eikä adrenaliiniryöpyltä voi välttyä. Pohjimmaisena ajatus mahdollisesta epäonnistumisesta lisää fiilistä vieläkin enemmän. Äärimmäisen koukuttava taistelumusiikki toimii myös oivana varoittajana, sillä se loppuu vasta vihollisten tuhouduttua lähimaastosta. Musiikin taantuessa saa usein ihailla lähes uudenvuoden ilotulituksen kaltaista meininkiä, kun viholliset saa paukautettua atomeiksi. Musiikin ohella ääniefektit ovat myös korkealla tasolla. PlayStation 5:n DualSense-ohjaimen värinöistä voi jopa tunnistaa pelissä hahmoon osuvat sadepisarat.
Housemarque on ystävällisesti nähnyt vaivaa lokalisoimalla Returnalin suomeksi, joka helpottaa huomattavasti pelin tiettyjen juttujen ymmärtämistä. Esimerkiksi Helios-aluksen tietokonetta tutkimalla löytää paljon tietoa matkan varrella bongatuista asioista, joka helpottaa osaltaan seikkailun kulkua. Myös riskejä kaihtamattomille on omat kiintopisteensä, sillä esimerkiksi erilaisia hyödykkeitä tarjoavat arkut sisältävät usein sekä positiivisen että negatiivisen puolen. Toisinaan riskejä on otettava, sillä heikkona hetkenä tietokone saattaa arpoa eteen haastavan huoneen, joka voi koitua kohtaloksi, mikäli Selene on liikkeellä liian köykäisin eväin. Pahimmillaan huoneet voivat jopa olla suljettuja niin kauan kunnes viholliset on saatettu manalan majoille.
Vaikka kyse onkin pelaajan kannalta hyvin brutaalista tuotoksesta, niin eihän tästä voi kuin pitää. Aseita on tarjolla moneen makuun ja jokainen ampuma-ase sisältää tehokkaan kakkostulitoiminnon. Selenen vauhdikas liikkuminen pelastaa monelta harmilta ja ikävimmät hyökkäykset pystyy välttämään avaruuspuvun rakettiboostereilla, joiden käytön aikana Selene on hetken vahingoittumaton. Avaintekijät ovat ajoitus ja tilanteen tulkitseminen. Taustalla kytee päällimmäisenä ajatus meneillään olevan biomin pomovastuksen kellistäminen, jonka myötä kyseistä vastusta ei halutessaan tarvitse kohdata enää uudestaan. Aikaisemmilla biomeilla on silti oma koukkunsa: alkutason kentissä voi parannella omaa hahmoaan helpompia vihulaisia niittämällä.
Kokonaisuutena Returnal hipoo koukuttavuudessaan täydellistä arvosanaa, sillä se onnistuu parhaiten juuri siinä, että sen pariin haluaa palata yhä uudestaan. Armottomasti rankaiseva peli saattaa kuitenkin herättää kysymysmerkkejä haastavuutensa osalta. Teknisiä ominaisuuksia tarkastellessa esimerkiksi kaatumisia sattui silloin tällöin, joka tarkoitti samaa kuin lähtöruutuun palaaminen. Housemarque sai nämä murheet korjattua muutamilla nopeilla päivityksillä, joten nyt Returnalin voi katsoa olevan täyden hinnan arvoinen. Vahva suositus kotimaista tuotantoa olevalle uutukaiselle.
Tähdet: 4,5/5
Testialusta: PlayStation 5
Saatavuus: PlayStation 5
Genre: Roguelike, seikkailupeli, kolmannen persoonan ammunta
Pelaajamäärä: 1
Ikäraja: 16
Kehittäjät: Housemarque
Julkaisija: Sony Interactive Entertainment