Lämpimät ja aurinkoiset kelit houkuttelevat ihmisiä vesille, johon lähdetään monenlaisilla veneillä sekä monenlaisilla taidoilla ja tiedoilla. Poliisi valvoo kesän aikana liikennettä myös vesillä, joten seuraavassa pelisääntöjä vesillä liikkumiseen, mutta alkuun ikäviä tilastoja.
Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100 – 150 ihmistä
– Viime vuonna hukkui kaikkiaan 94 suomalaista. Itä-Suomessa menehtyneitä oli kaikkiaan 21 henkeä ja näistä Etelä-Savossa kuusi, Pohjois-Savossa kymmenen ja Pohjois-Karjalassa viisi. Suurin osa hukkumista tapahtui vesiliikenteessä ja uidessa. Aiempina vuosina on talvisaikaan tapahtuneiden hukkumisten eli jäihin vajoamisten määrä ollut viime vuotta korkeampi, kertoo ylikomisario Petri Pahkin Itä-Suomen poliisista.
Pahkinin mukaan tyypillinen hukkuminen tapahtui veneen kaatuessa tai veneessä olevan horjahtaessa laidan yli veteen. Pelastusliivejä ei hukkuneilla ollut käytössä. Heistä jopa yli 90 % olisi kuitenkin pelastunut liivien ansiosta. Alkoholi on suurin yksittäinen tekijä kuolemaan johtaneiden moottoriveneonnettomuuksien taustalla. Synkimpiä kuukausia ovat hukkumisten osalta kesä-, heinä-, ja elokuu.
Vesillä liikkujaa koskevat yleiset velvollisuudet
Jokaisen vesillä vesikulkuneuvolla liikkuvan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta ja toimittava siten, ettei hän ilman pakottavaa syytä vaikeuta tai häiritse muiden liikkumista vesillä eikä aiheuta vaaraa tai vahinkoa muille, luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle.
– Vesiliikennelaki asettaa puitteet moottoriveneellä ajamiseen. Moottoriveneen käyttö edellyttää kykyä ja taitoa sekä rekisteröidyn moottoriveneen osalta 15 vuoden ikää kuljettaa venettä. Vesiliikennejuopumuksen promilleraja on 1,0, Pahkin muistuttaa.
Veneen varusteet
Mikäli tekee mieli lähteä veneilemään, tulee tarkastaa vene ja veneen varusteet. Pakollisia varusteita moottoriveneissä sekä yli viiden metrin pituisissa purjeella varustetuissa vesikulkuneuvoissa ovat:
- kaikille veneessä olijoille hyväksytyt ja sopivat pelastusliivit
- airot tai mela taikka ankkuri köysineen
- tyhjennysvälineet (pumppu, äyskäri tai ämpäri)
- sammutin yli 25 kW:n (34 hv:n) moottoriveneissä ja veneissä, joissa on liekillä toimiva poltin sekä sisäkoneellisissa veneissä. Sammutin tulee tarkistuttaa vuosittain
Samoin on huomioitava se, että kaikki vähintään 5,5 metriä pitkät purje- tai moottoriveneet tulee rekisteröidä. Myös moottoriteholtaan vähintään 15 kilowattia eli yli 20 hevosvoiman moottorilla varustetut veneet on merkittävä venerekisteriin.
Vesikulkuneuvossa on oltava myös meriteiden sääntöjen mukaiset merkinantolaitteet. Kaikissa alle 12-metrisissä vesikulkuneuvoissa pitää olla laite, jolla voidaan antaa voimakas äänimerkki, yli 12 – 20 -metrissä sumutorvi.
Mihin valvonnassa kiinnitetään huomiota?
Poliisi valvoo vesillä veneilijöiden ajokuntoa. Viime vuonna Itä-Suomessa jäi vesiliikennejuopumuksesta kiinni 31 veneilijää, näistä Pohjois-Savossa 14, Etelä-Savossa 12 ja Pohjois-Karjalassa viisi. Erityisesti poliisi kiinnittää valvonnassa huomiota pelastusliivien käyttöön, veneiden kuntoon, kuormitukseen ja varusteisiin sekä tietysti kuljettajan kuntoon. Pelastusliivit ovat mukana veneissä reilusti yli 90 prosentilla ja päälläkin ne olivat lähes puolella. Myös Vesialueille asetetut erityiset nopeusrajoitukset tulevat olemaan myös tarkkailussa.
Näiden lisäksi poliisi valvoo kalastusta, metsästystä, ympäristön ja luonnon suojelua koskevia määräysten noudattamista sekä etsii muun muassa varastettuja veneitä ja moottoreita. Veneet ja moottorit on syytäkin turvamerkintä ja valokuvata sekä säilyttää ne sekä kaikki muutkin yksilöintitiedot varkauden varalta.
Poliisilla on käytössä myös vesijettejä, joilla voidaan tarkastaa laivaväylien ulkopuolella rantavesien läheisyydessä ajavat veneilijät. Lisäksi vesijetin helpon liikuteltavuuden vuoksi sitä voidaan käyttää myös pienemmillä vesialueilla, jonne isoa venettä ei pystytä viemään.
Vesialueiden nopeusrajoitukset ovat tärkeä osa vesiliikenneturvallisuutta
Petri Pahkinin mukaan viime aikoina on tullut valituksia, että kaikki veneilijät eivät noudata vesialueille asetettuja erityisiä nopeusrajoituksia. Suurin sallittu nopeus voi olla osoitettu vesiliikennemerkein. Nopeusrajoitukset löytyvät kapeikkojen, satama-alueiden ja muiden, yleensä rauhallisempaa ajotapaa vaativien väyläosuuksien varsilta.
On tärkeää huomioida, että nopeusmerkinnät kerrotaan vesillä liikkujille kilometreinä tunnissa, vaikka vesillä muutoin yleisesti käytettään nopeusyksikkönä solmua. Yksi solmu on 1,852 kilometriä tunnissa. Nopeus on säädettävä niin, ettei siitä aiheudu vahinkoa, haittaa tai vaaraa. Aallokon aiheuttamiskieltoa ja erityistä varovaisuutta on noudatettava sivuuttaessa kapeita väyliä, laitureita ja poijuihin kiinnitettyjä aluksia.
Nopeusrajoitusalueet on yleensä määritelty satamajärjestyksien liitteenä olevissa kartoissa, joihin on syytä tutustua veneiltäessä eri paikkakuntien satama-alueilla. Esimerkiksi Kuopion kaupungin satamajärjestyksessä on kerrottu, että suurin sallittu nopeus sataman vesialueilla kaikille vesikulkuneuvoille on 9 km/t (5 solmua) ellei toisin ole määrätty.
Pahkin kertoo, että nopeusrajoitus koskee myös kaikkia kaupungin uimarantoja. Yleinen tapa on asentaa rajoitusmerkki maihin, vaikka vedestä sojottava merkki varmasti havaittaisiin paremmin. Yleisenä sääntönä ja hyvänä veneilytapana voidaan pitää sitä, että nopeus pudotetaan osoitettuun nopeusrajoitukseen hyvissä ajoin ennen merkkiä.
– Kunnioittamalla väistämissääntöjä ja nopeusrajoituksia vaikutamme toinen toistemme viihtyvyyteen ja turvallisuuteen, emmekä aiheuta peräaalloilla vahinkoa rannan asukkaille tai muille veneille. Kun toimimme samoin kuin toivoisimme muiden vesilläliikkujien toimivan, pystymme myös itse nauttimaan veneilystä parhaalla ja antoisalla tavalla, Pahkin kiteyttää.
Lähde: Poliisi
Kuva: Pixabay