Verohallinnon mukaan suomalaiset käyttivät heinä-joulukuussa ulkomaisiin verkkokauppoihin lähes 0,5 miljardia euroa, josta kerättiin Suomeen arvonlisäveroa 116 miljoonaa.
Verohallinnon seurantaluvuista ilmenee, että suomalaiset ostivat viime vuoden jälkipuoliskolla kaikkiaan 492 miljoonalla eurolla palveluja ja tuotteita ulkomaisista verkkokaupoista, jotka ovat rekisteröityneet arvonlisäveron erityisjärjestelmiin.
Näistä ostoksista kertyi yhteensä 116 miljoonaa euroa arvonlisäveroa Suomelle, mikä on noin 0,6 prosenttia kaikesta viime vuonna kertyneestä arvonlisäverosta. Verkkokaupassa arvonlisävero maksetaan yleensä maahan, jossa ostajalla on osoite.
EU:lla uusi yhteinen järjestelmä
Verohallinnolla on lakimuutoksen ansiosta nyt aikaisempaa selvästi parempi näkymä kansainvälisestä verkkokaupasta kertyvän arvonlisäveron määrään. Taustalla on EU:n arvonlisäverouudistus, jonka osana otettiin käyttöön One Stop Shop (OSS) -verotusjärjestelmä heinäkuun 2021 alussa.
– Yritykset ovat lähteneet hyvin OSS-järjestelmän käyttöön mukaan jo ensimmäisen puolen vuoden aikana. Uudistusten myötä järjestelmien kautta kertyi viime vuoden jälkipuoliskolla verotuloja tuplasti verrattuna aikaisemman järjestelmän aikaan, kertoo ylitarkastaja Annaliisa Pöyhönen Verohallinnosta.
OSS-järjestelmään liittyneet yritykset voivat ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot aikaisempaa helpommin kaikkiin EU-maihin, joissa niillä on kuluttaja-asiakkaita.
– Uusi järjestelmä on helpottanut merkittävästi etenkin sellaisten yritysten hallinnollista taakkaa, jotka myyvät verkkokaupoissaan tuotteita tai palveluita monien eri maiden kuluttajille. Aikaisemmin yrityksen piti rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi jokaisessa maassa, jossa sillä oli asiakkaita, Pöyhönen sanoo.
Nyt kuluttajakauppaa EU:ssa käyvät yritykset voivat rekisteröityä OSS-järjestelmään yhdessä EU-maassa, ja hoitaa alv-velvoitteensa tämän niin sanotun tunnistamisjäsenvaltion kautta.
Kiinasta tilattujen tuotteiden merkitys verotuloihin vähäinen
Viime kesänä arvonlisäveroa ja tullia alettiin periä myös alle 22 euron hintaisista, EU:n ulkopuolelta tehdyistä ostoksista. Pöyhönen arvioi, että niin sanotun ”Kiina-krääsän” verottamisella on ollut varsin vähäinen vaikutus ulkomaisista verkkokauppaostoksista kertyneeseen arvonlisäveroon.
– Pienistä ostoksista arvonlisäveroa kertyy euromääräisesti vähemmän kuin suurista ostoksista. Lisäksi eurooppalaisista tiedoista näkee, että EU-maissa on kaikkiaan tehty varsin maltillisesti vähäarvoisia verkko-ostoksia EU:n ulkopuolelta. Voi siis olla, että verotuksen ja tullauskäytännön muutos on saanut eurooppalaiset kuluttajat suosimaan EU:ssa toimivien yritysten tuotteita, Pöyhönen sanoo.
Viime vuoden jälkipuoliskolla 82 prosenttia ulkomaisista verkkokauppaostoksista tehtiin toisissa EU-maissa toimivista verkkokaupoista.
Kuva: Pixabay