HUSin Meilahden siltasairaalassa tehtiin marraskuussa Suomen ensimmäinen kädensiirto. Toimenpide sujui suunnitelmien mukaisesti ja potilas on kotiutumassa sairaalasta.
Suomen ensimmäinen kädensiirtoleikkaus kesti noin 17 tuntia. ”Siirsimme yhden käden potilaalle, jolta oli amputoitu vuosia sitten sekä kädet että jalat”, kertoo käsikirurgian ylilääkäri, professori Jorma Ryhänen.
Kädensiirto on erittäin vaativa toimenpide
Kädensiirto koostuu kolmesta erillisestä leikkauksesta: käden irrotuksesta elinluovuttajalta, vastaanottajan valmistelevasta leikkauksesta ja siirteen kiinnityksestä. Kiinnitysleikkauksessa ensimmäisenä kiinnitetään luut ja verisuonet. Tämän jälkeen kiinnitetään jänteet, hermot sekä muut rakenteet. Kiinnitettäviä rakenteita on useita kymmeniä.
Maailmalla käden ja yläraajojen siirtoja on tehty ranteen, kyynärvarren ja olkavarren tasolle. Leikkaus suunnitellaan jokaiselle potilaalle yksilöllisesti. ”Mitä pidempi on siirron saavan potilaan raajan tynkä, sitä pienempi osa yläraajaa täytyy siirtää ja sitä parempi on odotettavissa oleva toiminnallinen tulos. Ensimmäisen potilaamme siirto tehtiin kyynärvarren tasolle”, kertoo Ryhänen.
Potilaan huolellinen valmistelu ja pitkä kuntoutus
Ennen siirtoleikkausta potilaalle tehtiin hyvin laajat tutkimukset, joilla selvitettiin potilaan soveltuvuutta toimenpiteeseen. Leikkauksen jälkeen potilas oli tehohoidossa noin viikon ja osastohoidossa useita viikkoja. Tämän jälkeen potilaalla on edessään yli vuoden kestävä kuntoutus ja useita seurantakäyntejä sairaalassa, joissa seurataan muun muassa siirteen toiminnan ja tunnon palautumista sekä potilaan hyvinvointia.
Siirteen onnistumiseen tarvitaan hermojen ja lihasten toiminnan palautuminen. ”Rannetason siirrossa sormien koukistus-ojennusliike saavutetaan yleensä hyvinkin luotettavasti. Odotettavissa on myös tuntoa sormenpäihin. Puristusvoima, hienomotoriikka ja tunto jäävät kuitenkin heikommaksi kuin normaalissa yläraajassa. Vielä on liian aikaista arvioida näitä oman potilaamme kohdalla, mutta tässä vaiheessa kaikki näyttää hyvältä”, kertoo Ryhänen.
Vammat ja infektiot syinä käsien menettämiseen
Yläraajojen proteesit ovat viimeisinä vuosikymmeninä kehittyneet valtavasti, mutta proteesien haasteita ovat tunnon puuttuminen sekä proteesien kömpelyys ja toimintavarmuus. Käden tai yläraajan siirto tehdään yleensä potilaalle, jolla ei ole kumpaakaan toimivaa kättä. ”Syynä käsien menettämiseen voi olla esimerkiksi syvät infektiot ja erilaiset vammat, kuten esimerkiksi palovammat tai sotavammat”, sanoo Ryhänen.
Kehonosasiirteen luovuttajan täytyy olla monella tapaa yhteensopiva siirteen saavan potilaan kanssa. Kudosten yhteensopivuuden lisäksi huomioidaan myös esimerkiksi luovuttajan sukupuoli, ihon väri ja ikä.
Maailmalla kädensiirtojen tulokset ovat olleet hyviä
Ensimmäinen kädensiirto tehtiin Ranskassa vuonna 1998. Länsimaissa on tehty vajaa 200 kehonosasiirrettä, ja niistä noin 120 on ollut kädensiirtoja. Kädensiirto ei ole henkeä pelastava toimenpide, vaan sillä tavoitellaan potilaan elämänlaadun merkittävää parantamista.
”Paras toiminnallinen tulos on saavutettu rannetason siirroissa, joissa potilaan omat toimivat kyynärvarren lihakset pystyvät pian siirron jälkeen liikuttamaan sormia siirrettyjen sormijänteiden välityksellä”, kertoo Ryhänen.
Pitkä valmistautuminen
Suomen ensimmäistä kädensiirtoa edelsi pitkä valmisteluvaihe. Ryhäsen johdolla HUSin käsi-, plastiikka- ja elinsiirtokirurgit sekä elinsiirtolääkärit, patologit, anestesialääkärit, hoitajat eri yksiköissä sekä erityistyöntekijät ovat valmistautuneet toimenpiteeseen useiden vuosien ajan.
HUSin lääkärit harjoittelivat leikkausta vainajilla ja tutustuivat kädensiirtotoimintaan muissa maissa. Yhden raajan siirtoon tarvittiin kaksi kirurgista tiimiä.
Edessä kädensiirtotoiminnan vakiinnuttaminen
”Kädensiirtotoiminta edellyttää hyvin monipuolisia resursseja ja useiden lääketieteen erikoisalojen syväosaamista. Kädensiirtotoiminta edellyttää sairaalalta vakiintunutta elinsiirtotoimintaa ja käsikirurgista huippuyksikköä. Nyt kun ensimmäinen kädensiirto on tehty onnistuneesti, edessä on toiminnan vakiinnuttaminen osaksi HUSin palveluita”, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
