Syöpäjärjestöjen mukaan suomalaisia on todennäköisesti odottamassa melanoomabuumi, sillä melanoomadiagnoosit vähenivät reippaasti vuonna 2020.
Melanoomaan sairastui vuonna 2020 Suomessa 826 miestä ja 717 naista. Tämä on 15 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Melanooma on länsimaissa nopeimmin yleistyvä syöpä, joka lisääntyy Suomessa normaalisti sekä naisilla että miehillä noin viiden prosentin vuosivauhtia, joten diagnoosien määrän vähentyminen ei kerro todellista tilannetta.
– Vähentynyttä uusien melanoomien määrää selittänee ihmisten vähäisempi hakeutuminen ja pääsy tutkimuksiin koronavuonna, miettii tilastojohtaja Janne Pitkäniemi Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksesta Suomen Syöpärekisteristä.
Tämä on Pitkäniemen mukaan huolestuttavaa, koska mitä varhaisemmin melanooma löydetään, sitä parempi ennuste taudilla on. Melanooma lähettää jo melko varhaisessa vaiheessa etäpesäkkeitä, ja etäpesäkkeitä lähettäneen taudin hoitaminen on huomattavasti hankalampaa.
On odotettavissa, että lähivuosina melanoomaa diagnosoidaan selvästi enemmän, kun korona-aikana diagnosoimatta jääneet taudit löytyvät.
Rusketus ja lieväkin ihon palaminen ovat ihovaurion merkkejä
Syöpäjärjestöjen Taloustutkimuksella teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista ihannoi rusketusta. Reilu kymmenen vuotta sitten rusketusta ihannoi 76 prosenttia, eli asenteet muuttuvat hitaasti.
Ruskettunut iho on useimpien mielestä edelleen hyvännäköinen, vaikka lieväkin ihon palaminen ja rusketus ovat ihovaurion merkkejä.
Yli puolet suomalaisista ruskettaa ihoaan auringossa ainakin joskus, vaikka se ei ole terveellistä.
Säteily voimakkaimmillaan juhannuksen korvilla
Suomessa UV-säteily on voimakkaimmillaan muutamien viikkojen ajan ennen ja jälkeen juhannuksen. Kesäpäivän seisauksen tienoilla aurinko nousee taivaalla niin korkealle kuin se Suomen leveysasteilla on mahdollista. Näinä päivinä UV-säteilyn voimakkuutta kuvaava UV-indeksi ylittää Suomen eteläosissa pilvettömänä päivänä voimakkaan säteilyn rajan eli lukeman kuusi. Tällaisia päiviä on kesässä keskimäärin yhdeksän. Pohjois-Suomessa UV-indeksi kohoaa samalla ajanjaksolla korkeintaan viiteen.
UV-säteilyltä kannattaa suojautua, kun UV-indeksi ylittää luvun kolme. Eteläisessä Suomessa suojautumisraja alkaa keskipäivällä ylittyä huhtikuun puolivälissä. Suojautumisrajan ylittäviä päiviä saattaa esiintyä syyskuun puoliväliin saakka. Pohjois-Suomessa suojautumisraja ylittyy keskimäärin toukokuun loppupuolelta elokuun alkupäiviin, mutta voi ylittyä aurinkoisina päivinä jo huhtikuussa.
– Parhaat suojautumiskeinot ovat varjo, vaatteet ja voide, sanoo tutkija Anu Heikkilä Ilmatieteen laitokselta.
On hyvä muistaa, että varjoon vetäytyminen ei suojaa UV-säteilyltä kokonaan. Suora säteily pysähtyy varjostavaan rakenteeseen, mutta varjoon pääsee hajasäteilyä. Pilvettömänä päivänä UV-säteilyn määrä voi kuitenkin jopa puolittua varjossa.
Ihon palaminen vaurioittaa solujen perimää
Jos iho saa liikaa UV-säteilyä, se palaa. Iho punoittaa, kuumottaa ja on arka muutaman päivän ajan. Palamista ei osata pitää välttämättä pidetä kovin pahana asiana, sillä iho näyttää korjaantuvan entiselleen.
– Punoittava ja kuumottava iho on kuitenkin merkki vakavista soluvaurioista, muistuttaa Säteilyturvakeskuksen (STUK) erityisasiantuntija Anne Höytö.
UV-säteily vaurioittaa solun perimää, mikä puolestaan käynnistää ihon puolustusmekanismit. Iho yrittää puolustautua UV-säteilyä vastaan ruskettumalla ja paksuuntumalla, ja mikäli altistus on voimakas, myös tulehdusreaktiolla. Tulehdus näkyy ihon palamisena, eli punoituksena, kuumotuksena ja turvotuksena.
Lieväkin ihon palaminen ja rusketus ovat merkkejä ihovaurioista. Perimäaineksen vaurioitumisen lisäksi UV-säteily vaurioittaa ihon tukirangan kollageeni- ja elastaanisäikeitä. Ihon omat korjausmekanismit korjaavat osan vaurioista, mutta korjaamattomat perimävauriot voivat johtaa ihosyövän kehittymiseen. Tukirangan vauriot näkyvät ajan myötä ihon ikääntymisenä, eli rypistymisenä ja pigmenttimuutoksina.
Länsimaissa ihosyövät, erityisesti melanooma, yleistyvät, koska ihmiset viettävät pitkiä aikoja auringossa eivätkä suojaa ihoaan riittävästi.
– Iho voi palaa, kun UV-indeksi on vähintään kolme. Keväthangilla iho voi palaa matalammallakin UV-indeksin arvolla, sillä lumi heijastaa tehokkaasti UV-säteilyä, Anne Höytö kertoo.
Ihon palamisherkkyyteen vaikuttaa ihotyyppi. Siinä missä UV-indeksin ollessa kolme, vaaleahiuksinen ja -ihoinen, pisamainen henkilö palaa noin 40 minuutissa, ruskeahiuksinen- ja silmäinen henkilö pystyy oleskelemaan auringossa palamatta yli puolitoista tuntia.
UV-indeksiä kannattaa seurata esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen UV-indeksin ennuste -sivulta, jotta voimakas UV-säteily ei pääse yllättämään. UV-indeksin arvon voi pian tarkistaa myös Ilmatieteen laitoksen sääsovelluksesta, joka uudistuu toukokuussa.
Uusi kampanja nuorille
Säteilyturvakeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Syöpäjärjestöjen Fressis-palvelun yhteinen nuorille suunnattu #suniho-kampanja pyrkii kertomaan tulevana kesänä ihon palamisen haitallisuudesta ja siitä, milloin suojautuminen on tarpeen.
Lähde: Syöpäjärjestöt
Kuvituskuva: Pixabay