Uusi tieliikennelaki on nyt voimassa ja se on tuonut mukanaan monia uudistuksia tielläliikkujille. Esimerkiksi tienvarsille tulee uusia liikennemerkkejä, pysäköintiin ja ajoneuvojen nopeuksiin tulee muutoksia ja rikesakko muuttuu liikennevirhemaksuksi.
Uutena periaatteena tieliikennelakiin on tuotu tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus. Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.
– Hyvällä käytöksellä ja toisten huomioimisella pärjäämme pitkälle. Meillä on yhteiset tiet ja yhteiset säännöt. Liikenteessä meidän on huomioitava heikommassa asemassa olevat liikkujat ja turvattava varsinkin jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden turvallinen kulkeminen” tiivistää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylijohtaja Olli Lindroos ajatuksiaan.
– Käytännön esimerkki ennakoinnista on toiminnan suojatien läheisyydessä. Vanhassa laissa oli kirjaus, että kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Uudessa laissa asia on kirjattu siten, että esteetön kulku on annettava jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille. Tässä on selkeä sävyero ja tämä vaatii autoilijoilta ennakointia. Suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta, kertoo Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.
Keltainen sulkuviiva muuttuu valkoiseksi ja teiden varteen tulee useita uusia liikennemerkkejä
Nykyiset keltaiset sulkuviivat, varoitusviivat ja sulkualueet muutetaan valkoisiksi kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Suomi tulee siirtymään tämän myötä vastaavaan käytäntöön kuin lähes kaikki muut Euroopan maat. Uudet liikennemerkit löytyvät alta ja kaikkien Suomessa käytettävien liikennemerkkien selitteet löytyvät täältä.
– Tielläliikkujilta vaaditaan tarkkaavaisuutta, sillä erityisesti siirtymäaikana tien päällä näkyy sekä valkoisia että keltaisia viivoja, kertoo teiden kunnossapidon asiantuntija Ossi Saarinen Väylävirastosta.
Sulkuviivan värin muuttuminen ei vaikuta sen merkitykseen. Jatkossakaan ajoneuvo ei saa ylittää ajosuunnalleen tarkoitettua sulkuviivaa, eikä ajaa sen päällä.
Merkittävä muutos tiemerkinnöissä on myös se, että uuden tieliikennelain myötä pyörätien jatke merkitään vain, jos ajoradan liikenteelle on osoitettu väistämisvelvollisuus liikennemerkillä. Näin pyöräilijän on helpompi havaita ylityskohdan tiemerkinnästä, onko hän tien ylityksessä väistämisvelvollinen vai ei. Pyörätien jatke on merkittävä uuden lain mukaisesti kahden vuoden siirtymäajan kuluessa.
Täysin uusia ovat liikennemerkkejä ovat esimerkiksi pyöräkadun, latauspaikan ja ajokaistojen yhdistymisen merkit, jotka myös sisältävät uusia liikennesääntöjä. Pyöräilyyn liittyviä liikennemerkkejä on nyt tarjolla aikaisempaa enemmän. Tällaisia uusia merkkejä ovat esimerkiksi pyöräkaistan merkki sekä väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa.
Kokonaan uusien liikennemerkkien lisäksi monia vanhoja liikennemerkkejä on päivitetty.
– Uskon, että ihmisillä ei mene sormi suuhun, vaikka eteen tulisi uusi liikennemerkki, sanoo tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Väylävirastosta.
Uusien liikennemerkkien siirtymäaika on pääosin 10 vuotta. Tämä tarkoittaa, että liikenteessä tulee näkymään useiden vuosien ajan sekä uusia että vanhanmallisia liikennemerkkejä. Periaatteena on, että merkkejä vaihdetaan uusiin sitä mukaa, kun ne tulevat elinkaarensa päähän tai liikennejärjestelyt niitä edellyttävät.
Liikennevirhemaksu korvaa rikesakon
– Tieliikenteen rikesakot muuttuvat hallinnollisiksi maksuseuraamuksiksi eli liikennevirhemaksuiksi. Muutoksen kohteena ovat suurin osa automaattisessa liikennevalvonnassa havaituista rikkomuksista sekä kentällä määrätyt, liikenteeseen liittyvät rikesakot. Hallinnollisten maksuseuraamusten prosessi eroaa ja eriytyy rikosprosessista, poliisiylitarkastaja Maria Hoikkala kertoo.
Uudistus tuo mukanaan myös ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun.
– Automaattisessa liikennevalvonnassa havaittuja tai muuten ajoneuvoa pysäyttämättä liikennerikkomuksia voidaan käsitellä ajoneuvokohtaisella liikennevirhemaksulla. Ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun erottaa liikennevirhemaksusta käytettävien valvontakeinojen lisäksi se, että ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastaa ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava, kertoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin.
Liikennevirhemaksut voivat vaikuttaa ajo-oikeuteen, jos kyse on toistuvista rikkomuksista. Poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, jos ajo-oikeuden haltija on vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmesti vuoden kuluessa syyllistynyt moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan:
- viestintävälineen kiellettyyn käyttöön ajon aikana
- nopeusrajoituksen ylittämiseen yli 10 kilometrillä tunnissa, jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa
- nopeusrajoituksen ylittämiseen yli 15 kilometrillä tunnissa, jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa; tai
- punaisen liikennevalo-opastimen noudattamatta jättämiseen.
Ajoneuvokohtaisia nopeuksia poistuu ja kevytperäkärryn kanssa saa ajaa 100 km/h
Uuden tieliikennelain myötä paketti-, ruumis-, huolto- ja enimmäismassaltaan enintään 3 500 kg matkailuautoilta poistuu ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus. Niillä noudatetaan tie- tai aluekohtaisia nopeusrajoituksia kuten henkilöautoilla.
Yli 3 500 kg matkailuauton suurin sallittu nopeus on lähtökohtaisesti 80 km/h. Jos nykyaikaisessa matkailuautossa on lukkiutumattomat jarrut sekä turvavyöt ja istuimien pääntuet kaikilla ajon aikana käytettävillä istuimilla voi matkailuauton nopeus olla myös 100 km/h. Turvavarusteiden olemassaolo on todettava muutos- tai rekisteröintikatsastuksessa ja nopeudesta tehdään auton rekisteritietoihin merkintä.
Kevytperävaunua vetävän henkilö- tai pakettiauton suurin sallittu nopeus on 100 km/h
– Helpoiten nopeuden pystyy tarkastamaan rekisteröintitodistuksesta tai Traficomin Oma asiointi -palvelusta. Jos peräkärryn ajoneuvoluokka on O1, saa ajaa 100 km/h, vinkkaa Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.
Tielle voidaan asettaa vähimmäisnopeus
Tielle voidaan asettaa vähimmäisnopeus, jota ei saa alittaa, ellei liikennetilanne sitä edellytä.
– Näin rajoitetulla tiellä tai kaistalla ei saa ajaa ajoneuvolla, jonka rakenteellinen nopeus on alle merkillä osoitetun vähimmäisnopeuden. Vähimmäisnopeusmerkin on tarkoitus pitää tietyn luokan ajoneuvot poissa tietyiltä teiltä tai kaistoilta, tarkentaa Pohjonen.
Vähimmäisnopeudem liikennemerkki.
Vähimmäisnopeus päättyy.
Uusi tieliikennelaki tuo mukanaan odotettuja muutoksia pysäköintiin
Ajoneuvon voi taajamassa pysäköidä vasemmalle puolelle tietä, pysäköinnin alkamisajan voi raapustaa vaikka kynällä paperille ja kotihoidon työntekijöiden pysäköinti helpottuu.
– On hyvä muistaa, että pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevat kiellot ovat voimassa molemmille puolille tietä pysäköidessä ja pysäköinti ja pysäyttäminen on kielletty mm. liikenneympyrässä, pyöräkaistalla ja linja-autokaistalla. Pysäyttäminen on kuitenkin sallittua pakollisen liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen vuoksi, muistuttaa Traficomin asiantuntija Marjo Immonen.
Lisäksi kotihoidon ja vastaavien kotiin tuotavien palvelujen työntekijöiden pysäköinti helpottuu. Työntekijät voivat pysäköidä ilman aikarajaa ja maksua kunnan katuverkon pysäköintipaikoilla. Kotihoidon pysäköintimahdollisuuden käyttäminen edellyttää, että ajoneuvossa on kunnan myöntämä pysäköintitunnus.
Vammaisen pysäköintiluvan nimi muuttuu liikkumisesteisen pysäköintitunnukseksi
Tunnuksen myöntämisen edellytykset pysyvät samoina kuin tähänkin asti eikä pysäköintitunnuksen hakemiseen tule muutoksia. Vanhoja vammaisen pysäköintilupakortteja ei korvata nimen muutoksen takia, vaan ne ovat voimassa normaalisti voimassaoloaikansa loppuun asti.
Uusi tieliikennelaki tuo mukanaan monia muutoksia myös pyöräilijöille
Punaisen takavalon pakollisuus koskee kaikkia ajoneuvoja 1.6.2020 alkaen. Tämä tarkoittaa, että myös pyörässä pitää olla punainen takavalo, jos sillä ajetaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut.
– Valon voi kiinnittää myös pyöräilijään, esimerkiksi kypärään tai reppuun. Eli valoja ei tarvitse välttämättä asentaa polkupyörään, vinkkaa Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.
Lähde ja kuvat: Traficom
Ylin kuva: Pixabay