Kahvi on monelle elämän eliksiiri – se, mikä saa silmät auki ja aivot käyntiin silloinkin, kun aamu tuntuu aivan liian varhaiselta. Nyt kahvikupille on tarjolla uusi perustelu: tuoreen tutkimuksen mukaan oikeanlainen kahvinkulutus voi olla yhteydessä hitaampaan ikääntymiseen.
Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että mitä enemmän kofeiinia sitä parempi. Tutkijoiden mukaan juuri määrässä on taika – ja liiallinen kahvinjuonti voi kääntää vaikutuksen päinvastaiseksi.
Kahvi ja ikääntymistä mittaavat telomeerit
Tutkimuksessa tarkasteltiin telomeerejä, jotka ovat DNA:n osia kromosomien päissä. Niitä pidetään eräänlaisena biologisena kellona: mitä lyhyemmiksi telomeerit vuosien varrella kuluvat, sitä pidemmälle ikääntymisprosessi on edennyt.
King’s College Londonissa työskentelevä tutkija, tohtori Monica Aas kertoo, että telomeerit ovat erityisen herkkiä oksidatiiviselle stressille ja tulehdukselle. Juuri tässä kohtaa kahvi astuu kuvaan. Tutkijoiden mukaan kohtuullinen kahvinjuonti voi auttaa suojaamaan soluja ja tukemaan hitaampaa solutason ikääntymistä, etenkin ihmisillä, joilla taustalla on tekijöitä, jotka saattavat kiihdyttää ikääntymistä.
Tutkimuksessa havaittiin, että säännöllisesti kahvia juovien ihmisten telomeerit muistuttivat jopa viisi vuotta nuorempien henkilöiden biologista ikää verrattuna niihin, jotka eivät juoneet kahvia lainkaan.
Kolme–neljä kuppia päivässä näyttää olevan ihanne
Mutta kuinka paljon kahvia pitäisi juoda, jotta tällainen vaikutus näkyisi telomeereissä? Tutkimuksen perusteella optimaalinen määrä näyttäisi olevan noin kolme–neljä kuppia päivässä.
Tämä taso yhdistyi pidempiin telomeereihin ja sitä kautta hitaamman ikääntymisen merkkeihin. Käytännössä siis kohtuullinen, säännöllinen kahvinjuonti voi olla yksi palanen terveemmän ja pidempikestoisen toimintakyvyn palapelissä.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että puhutaan nimenomaan kohtuudesta – ei äärimmäisestä kahvimaratonista.
Liika kahvi voi kiihdyttää kulumista
Kahvi ei ole riskitön juoma, etenkin jos kuppeja kertyy päivän aikana pitkälle yli suositusten. Kofeiinin liikakäyttö voi aiheuttaa ahdistuneisuutta, unettomuutta, sydämentykytystä, kohonnutta verenpainetta ja riippuvuutta, jonka katkaiseminen tuntuu vieroitusoireina.
Tohtori Aas muistuttaa, että myös solutasolla liiallinen kahvi voi kääntyä itseään vastaan. Ylenpalttinen kofeiinikuorma voi lisätä reaktiivisten happiyhdisteiden muodostumista, mikä puolestaan saattaa vaurioittaa soluja ja nopeuttaa juuri niiden telomeerien lyhenemistä, joita kohtuullinen kahvinkäyttö näyttää suojaavan.
Toisin sanoen: yksi tai kaksi lisäkupillista liikaa joka päivä voi viedä kehoa eri suuntaan kuin mitä tutkimuksessa havaittu hyöty edellyttäisi.
Biohakkerit kiinnostuivat kahvista uudella tavalla
Kahvitutkimus on herättänyt kiinnostusta myös biohakkereiden piirissä. Itseään äärimmäisen terveellisen elämän kokeilualustana pitävä Bryan Johnson on aiemmin vältellyt kahvia osana tavoitettaan “olla kuolematta” mahdollisimman pitkään.
Kun tutkimukset alkoivat viitata siihen, että kohtuullinen kahvinjuonti voi jopa vähentää kuolemanriskiä ja hidastaa ikääntymiseen liittyviä muutoksia, Johnson päätti ottaa kahvin takaisin ohjelmaansa – tietenkin tarkasti mitattuna ja hallittuna osana rutiiniaan.
Tavalliselle kahvinjuojalle tästä voi ottaa mukaansa yksinkertaisen viestin: jos kahvi sopii omalle keholle, muutama kuppi päivässä ei välttämättä ole pelkkä aamun pelastus, vaan mahdollisesti myös yksi tekijä, joka tukee solujen jaksamista pidempään.
Kokonaisuus ratkaisee silti aina: kahvikuppi ei korvaa unta, liikuntaa tai terveellistä ruokavaliota – mutta se voi hyvällä tuurilla olla pieni, miellyttävä osa hitaampaa ikääntymistahtia.
Lähde: Unilad