Mitä suomalaisilla asuntomarkkinoilla tällä hetkellä tapahtuu? Uutuuskirja Voittajien ja häviäjien Suomi kokoaa yhteen, mitä asuntojen hintojen eriytyminen tarkoittaa kotitalouksien ja yhteiskunnan kannalta, kun valtaosa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa. Samalla teos purkaa, miten puolueet suhtautuvat tilanteeseen, ja miten se voitaisiin asiantuntijoiden mukaan ratkaista.
Suomen asuntomarkkinat ovat keskellä ennennäkemätöntä muutosta. Asuntojen hinnat eriytyvät sekä koko maan että yksittäisten kuntien sisällä, eikä kehitykselle näy loppua.
Uuden tietokirjan ovat kirjoittaneet asuntomarkkinoihin erikoistuneet taloustoimittajat Karla Kempas ja Veera Tegelberg. Teos perustuu lähes 70 asiantuntijahaastatteluun, yli 20 suomalaisen tarinoihin, tilastotietoon ja aiempaan tutkimukseen. Lisäksi se sisältää ainutlaatuisen puoluekyselyn, joka valottaa puolueiden asuntopolitiikkaa.
Voittajien ja häviäjien Suomi – asuntovarallisuuden uusjako piirtää kokonaiskuvan siitä, miten tilanteeseen on tultu, millaisia vaikutuksia eriytymisellä on ja miten siihen on mahdollista puuttua.
– Kirjoitimme tämän kirjan, koska asuntomarkkinoiden eriytyminen on yksi 2020-luvun suurimmista yhteiskunnallisista muutoksista. Asuntojen hintojen eriytyminen puhuttaa paljon mediassa, mutta ilmiöstä ei ollut kirjoitettu laajaa, yleistajuista teosta, sanoo Karla Kempas.
Kempaksen ja Tegelbergin mukaan asuntojen hintojen eriytyminen jättää lähivuosikymmeninä syvät jälkensä suomalaisten elämään. Kehityksellä on vaikutusta yksilöiden taloudelliseen tilanteeseen, mutta myös kansantalouteen.
– Varallisuudestamme valtaosa on kiinni asunnoissa. Suomalaisten on pysähdyttävä miettimään, miten asuntomarkkinoiden muutos vaikuttaa heidän omaan talouteensa, sanoo Veera Tegelberg.
Ketkä ovat taloudellisia voittajia ja häviäjiä?
Kirjan nimi Voittajien ja häviäjien Suomi sai kimmokkeen mediassa usein toistuvasta tavasta jakaa suomalaiset sen perusteella, asuvatko he kallistuvien vai laskevien hintojen alueella. Kirjassaan Kempas ja Tegelberg kyseenalaistavat ajatuksen siitä, että voittajat asuvat kaupungeissa ja häviäjät maalla.
– Asuntojen hintojen nousua pidetään usein myönteisenä asiana. Kaupunkien kasvu synnyttää kuitenkin myös taloudellisia häviäjiä, kun yhä harvemman on mahdollista päästä käsiksi kalliiseen omistusasumiseen tai löytää tarvitsemansa kokoista asuntoa. Vastaavasti halpojen hintojen alueella asuminen voi tulla pidemmän päälle edulliseksi ja olla myös taloudellisesti järkevä valinta, sanoo Kempas.
Voittajia voivat olla esimerkiksi muuttotappioalueiden edullisista neliöhinnoista hyötyvät ensiasunnon ostajat, kasvukeskusten vuokranantajat ja muuttovirrassa vastakkaiseen suuntaan uivat vuokralaiset.
Taloudellisten häviäjien joukkoon voivat kuulua yhä useammin kasvukeskusten nuoret aikuiset, jotka etsivät ensimmäistä omistusasuntoa, omaisuutensa pelkkään asuntoon sijoittaneet kotitaloudet ja laskevien hintojen alueella sijaitsevat taloyhtiöt.
Mukaan mahtuu myös paljon väliinputoajia. 2020- ja 2030-luvuilla esimerkiksi asuntoperinnöillä tulee olemaan paljon merkitystä suomalaisten kotitalouksien varallisuuden kehitykseen.
Kirja tuo esiin myös tekijöiden oman sukupolven ja heitä edeltävien sukupolvien kokemuksia asuntomarkkinoista.
– Me 30-vuotiaat olemme kuumaa valuuttaa kaikkien kuntien markkinoilla, mutta minne me uskallamme asettua asumaan? Kempas ja Tegelberg kysyvät kirjassaan.
Kun asuntovarallisuuden erot syvenevät, häviäjä on koko yhteiskunta.
– Ongelma ei ole, etteikö varallisuuseroja saisi olla. Ongelma on, jos kotitalouksien varallisuuden arvo heilahtelee nopeasti tai pienenee merkittävästi. Se vaikuttaa esimerkiksi ihmisten mahdollisuuteen ottaa lainaa ja kuluttaa, Tegelberg sanoo.
Toistaiseksi näyttää siltä, että asuntomarkkinoiden eriytyminen jatkuu.
Yhdeksäntoista ratkaisua asuntovarallisuuden eriytymiseen
Kirja kokoaa yhteen keinoja, joilla asuntojen hintojen ja asuntovarallisuuden eriytymiseen voi vaikuttaa. Ratkaisuja tarjoavat puolueiden lisäksi kirjaa varten haastatellut asiantuntijat.
Erityisen suosittu keino kasvavien kaupunkien hintojen nousun hillintään on asuntorakentamisen lisääminen. Myös lainahanoja voitaisiin tiukentaa, jolloin kysyntä supistuisi ja hinnat laskisivat. Työnantajat voisivat helpottaa työntekijöidensä asuntotilannetta ryhtymällä tarjoamaan enemmän työsuhdeasuntoja.
Sinnittelevissä maakuntakeskuksissa voitaisiin hyötyä valtion tarjoamasta remonttilainan takauksesta, jotta lainamarkkinan tiukentumisesta kärsivät taloyhtiöt saataisiin peruskorjattua. Laskevien hintojen alueelta asuntonsa tappiolla myyviä voitaisiin tulla vastaan verotuksessa ja alkaa verottaa nykyistä raskaammin asuntonsa voitolla myyviä.
– Välillä kuulee sanottavan, ettei eriytymiseen ole ratkaisuja. Keinot eivät ole helppoja, mutta niitä on. Kyse on asenteista ja arvoista ja siitä, halutaanko eriytymiseen puuttua. Suomessa pitää avoimesti käydä keskustelu vähintään siitä, onko asuntomarkkinoiden eriytyminen vain hyväksyttävä, ja ymmärtää sen seuraukset, Tegelberg sanoo.
Ylin kuva: Pixabay