Ravintolapäällikkönä työskentelevä Riitta Hurtig on myös perheenäiti, jonka mitta alkaa olla täynnä.
Hurtig ja hänen perheensä ovat joutuneet venymään äärimmilleen keväällä 2020 alkaneiden ja siitä lähtien useaan otteeseen muuttuneiden koronarajoitusten takia.
Hän päätti viime torstaina avautua asiasta Facebookissa koskettavalla kirjoituksella.
– Halusin pukea sanoiksi myös monen kollegani tuntemukset asiasta esimiehenä, työtoverina, vanhempana ja yksilönä, joka tekee työtä ravintola-alalla. Olemme kaikki hyvin väsyneitä, Hurtig kertoo Halloota.comille.
Ravintolatyöntekijöistä voi Hurtigin mukaan tulla joillekin päättäjille ensimmäiseksi mieleen heille ravintolassa näkyvimmät hahmot eli tarjoilijat, jotka monesti yleistetään yksiössä asuviksi ja iltaisin bilettäviksi nuoriksi sesonkityöläisiksi.
– Päättäjät tuntuvat unohtaneen, että olemme myös perheenäitejä ja -isiä, joilla on vastuita ja velvollisuuksia, Hurtig muistuttaa.
Hurtig ihmettelee myös sitä, että jotkut valtakunnallisten lehtien ravintolakriitikot kritisoivat ravintolakokemuksiaan aivan kuin poikkeuksellisia olosuhteita ei olisikaan, ja valittavat saaneensa huonoa palvelua.
– Raukkamaista kritisoida palvelusta tällaisessa tilanteessa. Meillä on sama ongelma kuin monilla muillakin aloilla tässä tilanteessa. Ei ole enää ihmisiä täyttämään vuoroja, ja silloin me kaikki muut venymme. Monet ravintola-alan työntekijät ovat lähteneet esimerkiksi opiskelemaan hoitoalaa tai menneet töihin kaupan alalle. On ollut yhä enemmän ja enemmän siirtymistä muille aloille, eivätkä he ole tulleet takaisin, Hurtig huomauttaa.
Alla Riitta Hurtigin koskettava Facebook-kirjoitus koronarajoitusten vaikutuksista ravintola-alan työntekijöille.
”En avaudu kovin usein työstäni negatiiviseen sävyyn, mutta nyt on pakko sanoa, että meinaa itku tulla silmään jo tämän rajoitustouhun kanssa. Puhun siis työstäni ravintolapäällikkönä, en yritykseni edustajana.
Kehotan jokaista Teitä miettimään, ennen kuin valitatte tarjoilijalle palvelusta tai kokille ruuasta, sillä me alamme olla kohta keräilyharvinaisuuksia. Ne ketkä jaksaa vielä hymyssä suin tehdä työtä useamman ihmisen edestä (sillä työntekijöitä ei vain ole missään), ovat harvassa.
Jos joku sairastuu, me muut venymme. Jos joku ei vain jaksa enää, me muut venymme. Jos joku lopettaa, me muut venymme.
Milloin tulee seinä vastaan meillä, jotka venymme? Ja kuka siitä kärsii? Perheemme!! Olemme silti niin lojaaleja työtovereillemme, ettemme jätä heitä pulaan. Teemme heidän eteen vielä enemmän kuin Teidän asiakkaiden. Lojaalisuus työtoveria kohtaan menee useasti jopa perheen ohi. Emme myöskään halua tuottaa pettymystä asiakkaille, jotka ovat meille tärkeitä. Tiedämme, kuka maksaa loppupelissä palkkamme.
Ja kuka aina jää vähemmälle osalle ajastamme? Perheemme.
Ja meitä on kokoajan liian vähän.
Tämä epävarmuus ja jatkuva muutos (nyt kahden tunnin lisärajoitus aukioloaikoihin) aiheuttaa jatkuvan stressin. Jatkuvan muutoksen. Emme tiedä, kuinka olemme töissä viikon päästä? Tuleeko taas lomautusta?
Huoli työstä ja tuloista on jatkuvaa.
Yöunet menee ja omalla kohdallani: kuinka kerron näistä asioista niille upeille ihmisille, joiden kanssa työskentelen….? Jotka venyvät pyynnöstäni vaikka rinkeliksi.
(Ja taas, en puhu yrityksestä, vaan yleisesti omasta työstäni)
(Kulttuurin puolta en viitsi edes ottaa puheeksi. Kuten tyttäreni sanoo, se on RIP. Pahoittelut tästä, sydäntä riipii myös se)
Hieman sekava vuodatus ehkä, mutta kanssaihmiset: Käykää ravintoloissa syömässä!! Siellä on aivan turvallista.
Me pidämme hymyssä suin huolta hygieniasta, vessojen puhtaudesta, lounasbuffetin ottimien vaihdoista, turvaväleistä, sovituista ja lasketuista ihmismääristä ravintoloissa ja terasseilla. Jos ette uskalla tulla ravintolaan sisälle, hakekaa take away -ruokaa.
Auttakaa meitä pitämään ravintolat pystyssä.
Auttakaa meitä pitämään ravintolakulttuuri vielä pystyssä, sillä jos Te ette auta meitä, se kuolee hallituksen toimesta hyvinkin pian.
Yökerhot ovat jo ⚰️
Lopuksi kehotan kaikkia menemään oluelle huomenna, sillä luoja ties milloin päästään seuraavan kerran hillumaan aamuyön puolelle terasseilla.
Ensi kesänä terassitarjonta ei ole enää näin kattava 😔
Sydämeen sattuu. 💔
Kiitos.
T. Väsynyt äiti ja ravintolapäällikkö”